lauantai 26. tammikuuta 2019

Kivikoista tuoksuihin

Edellisessä postauksessa aloittamani aakkossarja jatkuu. Aakkosten alkupää oli vielä suhteellisen helppo, tässä keskiosassa joutui jo vähän miettimään eikä valinnanvaikeuksiltakaan vältytty.

Kivikkokasvit, Katteet, Kompostointi ja Kylvöt. Tässä kohtaa en pystynyt mitenkään valitsemaan vain yhtä, sillä nämä kaikki ovat hyvin tärkeitä itselleni. Kivikkokasveista (ja kivistä) pidän muutenkin ja varsinkin kun tontillamme on luontaisesti hyvin hiekkainen, aurinkoinen luiska, niin olisi suorastaan hullua edes yrittää kasvattaa siinä mitään muuta kuin kivikkokasveja.
Marmorimehitähti.
Katteita käytän sen vuoksi, että helpotan sekä kitkemis- että kastelu-urakoita ja saan samalla parannettua maata. Olen käytännössä huomannut kateviljelyn edut, joten en aio lopettaa sitä kuin äärimmäisen pakon edessä. Ehkä joku tuholaisetanainvaasio saattaisi olla sellainen, että väliaikaisesti lopettaisin katteiden käytön. Äkkiseltään en nyt osaa muuta syytä keksiä. Kompostointi on tärkeää jo ympäristönkin kannalta ja saahan siitäkin mitä mainiointa multaa kasveille.

Jos olisin tehnyt tätä postausta kesällä tai syksyllä, en luultavasti olisi ottanut kylvöjä mukaan. Nyt kuitenkin sormia syyhyttää niin paljon, että oli pakko ottaa myös se mukaan listalle. Tein yhden hankikylvön viikko sitten siltä varalta, että syksyllä kylvämäni perennat eivät itäisikään. Tällä valon määrällä ja ikkunatilan puutteella pitää odotella vielä ainakin kuukausi ennen ensimmäisiä kevätkylvöjä.

Lumi kuuluu puutarhaan talvella, ei kesällä eikä liian myöhään keväälläkään. En haluaisi asua alueilla, joilla talvet ovat pääsääntöisesti loskaisia ja vähälumisia. Pidän siitä, että talvella on lunta ja pakkasta, tosin rajansa niissäkin; -30 astetta on liian kylmä ja metri lunta liian paljon. Onneksi kumpikaan raja ei vielä tänä talvena ole tullut vastaan.
Lunta on tällä hetkellä sopivasti, eli noin 60cm. Pakkaspäivien hyvä puoli on auringon pilkahtelu puiden välistä.
Maksaruohot kuuluvat taas niihin helppoihin, varmoihin ja hyvännäköisiin kasvisukuihin, joita kannattaa suosia. Perhoset ja kaikenlaiset pörriäiset pitävät maksaruohoista ja ovathan ne hienoja ja kestäviä leikkokukkinakin.
'Strawberries and Cream' on komeimpia maksaruohoistani.
Niitty. Niityt ovat kauniita ja tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Jännityksellä odotan, millaiseksi kaksi pientä niittyäni kehittyvät. Tulevana kesänä niissä pitäisi jo näkyä kukkiakin.
Nurmikolta löytyi keväällä pieni taimi, jonka siirsin niittyrinteeseen. Tunnistin kasvin ojakellukaksi kun se alkoi kukkia. Niitä kasvaa enemmän toisella
puolella pihaa, mutta tämä yksilö halusi katsella muutakin maailmaa. Toivottavasti se pärjää melko kuivassa niittyrinteessä.
Oppiminen. Tiedonjanoni puutarha-asioissa on kyltymätön. Aina kun löydän itselleni uutta tietoa, jonka koen tarpeelliseksi, painan sen visusti mieleeni. Ja uutta tietoahan löytyy jatkuvasti.

Pistokaslisäys. Pidän pistokkaista lisäämisestä oikeastaan enemmän kuin siemenistä kasvattamisesta. Kesäkukkia on helppo ja nopea lisätä pistokkaista, esim. pelargonistakin saa kukkivan kasvin huomattavasti nopeammin pistokkaasta kuin siemenestä kasvattamalla. Monia perennojakin voisi varmasti lisätä pistokkaista, mutta niiden kohdalla yleensä on helpompi ottaa jakopaloja. Äitini innostuttua kokeilemaan puuvartisten pistokaslisäystä olen saanut vaikka kuinka monta uutta pensasta puutarhaani.
Vasemmassa kuvassa sinisellä ympyröitynä on vuoden vanha pensashanhikin pistokastaimi, vieressä taimistolta viime keväänä ostetut saman lajikkeen taimet. Oikeanpuoleisessa kuvassa samat kasvit pari kuukautta myöhemmin. Kokoero on pienentynyt huomattavasti. Pistokaslisäys on mahtavaa!
'Queen of Night' -tulppaani. Oikeasti, kuka keksii mitään muuta q-kirjaimella alkavaa puutarhaan liittyvää sanaa kuin jonkun kasvin lajikenimi?
'Queen of Night' sopii hienosti yhteen monen väristen kukkien kanssa. Myös nurmikolla ilkkuvien voikukkien...
Runsaus. Kukkia ja rehevyyttä pitää olla paljon, en pidä minimalismista tai pelkistetyistä linjoista puutarhassani. Jonkinasteinen selkeys on ihan hyvä juttu, mutta voihan sitäkin toteuttaa runsaalla kädellä... kai :D
Aurinkopenkki ja kivikkorinne ovat pikkuisen muuttuneet tämän kuvan ottamisen jälkeen, mutta kukkarunsaudesta en ole luopunut mihinkään.
Suunnittelu. Ihan sama, suunnitteleeko istutuskarttoja vai kylvöaikatauluja, suunnittelussa on jotain hyvin koukuttavaa minulle. Kaikki, minkä voi jollain lailla suunnitella, väännän vähintään lyijykynällä ruutupaperille. Aikana ennen lapsia suunnitelmatkin olivat esteettisesti hienompia, nyt yleensä sutaisen nopsaan jotain saman tien kun saan idean, etten vain unohda sitä päivän aikana.

Tuoksut ovat tärkeitä kukissa ja puutarhan aistimaailmassa. Hankalaksi tuoksuvien kasvien etsimisen tekee se, että hajuaisti on niin henkilökohtainen ominaisuus. Se, mikä toisen mielestä tuoksuu ihanalle, on toisen nenään aivan kamala haju. Laventeli taitaa olla yksi tuoksuista, mikä jakaa paljon mielipiteitä. Minusta se haisee erittäin epämiellyttävälle ja tympeälle, enkä ole vielä oppinut pitämään siitä, vaikka aina laventelia nähdessäni käyn tuoksuttelemassa sitä. Onneksi tuoksuvissakin kasveissa riittää valinnanvaraa ja varmasti jokainen löytää suosikkituoksunsa.
Mantsuriankärhön hunajainen tuoksu on mielestäni yksi parhaimmista puutarhan tuoksuista.
Vielä olisi puutarha-aakkosten loppupää jäljellä. Näitä onkin ollut yllättävän hauskaa pohdiskella. Ihan tulee kesää ikävä! Nautitaan kuitenkin ensin näistä kauniista pakkaspäivistä ja kerätään voimia kevään taimirumbaan ja tulevaan kesään. Iloista viikonloppua!

24 kommenttia:

  1. Tuoksut kuuluvat minunkin minipihaan. Suunnitteleminen on kivaa ja jos vielä voi totetuttaakin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarha olisi jotenkin vajaa ilman tuoksuvia kasveja. Usein suunnitelmat toteutuvat jollain lailla, mutta paljon ideoita on kyllä tullut hylättyäkin :D

      Poista
  2. Pitäisiköhän itsekin kokeilla tuota puuvartisten pistokaslisäystä.... hmmm... hyviä ideoita! Mantsuriankärhöstä on muuten kahta kantaa viljelyssä. Erona on tuoksu, jota toisella ei ole. Ja tietenkin mulla on sitä tuoksumatonta versiota :(

    Tarkenemisia sinne - sunnuntain povataan olevan kovin pakkaspäivä tässä talvessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile ihmeessä, ei se ole sen hankalampaa kuin muidenkaan kasvien, kun ottaa vain pistokkaat oikeaan aikaan :) Kävipä minulla sitten tuuri, kun sain tuoksuvan mantsuriankärhön! En edes tiennyt, että siitä on tuoksumaton kanta. Kiitos, vielä ei täällä mitään ennätyspakkasta ole, -23,6 astetta näyttää nyt mittari. En jaksa uskoa, että -30 menisi rikki, mutta mistäpäs sitä tietää. Tarkenemisia sinnekin!

      Poista
  3. Runsauresta oon ihan samaa miältä. Enempi on enempi :D mutta joku tolokku siinäki pitää olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se tolkku on siinä, että on samaa lajia useampi yksilö eikä tungettu pieneen tilaan mahdollisimman montaa eri kasvia. Minulla vielä istutukset hakevat muotoaan, kun puolet kasveista on vasta kasvamassa kokoa väliaikaisilla paikoilla. Siitäpähän ne sitten selkiytyvät kun saan ne lopullisesti oikeille paikoilleen. Ehkä :D

      Poista
  4. Pistokaslisäystä pitäisi kyllä harjoitella enemmän, kasveja kun tarvitsee kuitenkin aina lisää. Runsaus, kylvöt ja komposti - ehdottoman tärkeät aakkoset! :) Ja opittavaa puutarhassa riittää todellakin.
    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinkin puuvartisia itse lisäämällä säästyy valtavasti euroja, jotka voi sitten käyttää uusien kasvien hankintaan ;) Kiitos, mukavaa sunnuntaita!

      Poista
  5. Hyvä tietää että mantsuriankärhöä kannattaa tuoksutella ennen ostopäätöstä, tuoksuviakin kasveja pitää olla. Ja luulisi ötököidenkin silloin viihtyvän paremmin. Kaunis maksaruoho, tuota minulla ei olekaan. Nimikin on hurmaavan kesäinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusi tieto se oli minullekin. Opittavaa löytyy siis edelleen :) Tuo maksaruoho on kahden kesän kokemuksella todella suositeltava hankinta.

      Poista
  6. Minusta mansikat ja kerma ei kuulostaa yhtään maksaruohomaiselta nimeltä, mutta väri on kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä ei. Eipä tuon maksaruohon ulkonäkökään tuo oikeastaan mieleen mansikoita ja kermavaahtoa :D Ehkä purppuraisista lehdistä olisi voinut keksiä kuvaavamman nimen. Kaunis se on minustakin.

      Poista
  7. Tummalehtiset maksaruohot on komeita ja mukavia syyskesällä kukkiessaan. Pistokaslisäys on mun heikko kohta, sitä sais tehdä enemmän. Aurinkopenkkisi kuvassa on komea ja runsautta puollan minäkin.
    Mukava tuo aakkostaminen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuo maksaruoho on siitä mukava, että aloittaa kukkimisen jo hyvissä ajoin heinäkuussa ja jatkaa pitkälle syksyyn. Tummat lehdet erottuvat hyvin vihreiden kasvien joukosta ja ovat koristeellisia ilman kukkiakin. Aakkostaminen on ollut yllättävän mukavaa :)

      Poista
  8. Runsaat istutukset ovat minunkin mieleen. Isolla pihalla rauhallisen vaikutelman saadakseen on kuitenkin lähes pakko suosia myös samaa kasvilajia olevia istutuksia, jottei vaikutelmasta tule liian levoton. Itseltä tämä tosin usein unohtuu ja tulee hankittua myös paljon yksittäisiä kasveja. No, yksittäistä kasvia jakamalla saa sitten ajan oloon lisää taimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isolla pihalla tosiaan yksittäiset kasvit hukkuvat muiden sekaan ja vaikutelmasta tulee levoton. Minä en raski ostaa koskaan useampaa yksilöä samaa lajia, joten melkein joka kukkapenkissä on sitten niitä yksittäisiäkin pikkutaimia kasvamassa kokoa. Onpahan aikaa miettiä, mihin ne kaikki laittaa ja katsoa vähän niiden käyttäytymistä ja vertailla, miltä ne näyttävät toisten kasvien kanssa.

      Poista
  9. Onpa kaunis tuo kivillä reunustettu penkki! Kivikot ja kivikkokasvit ovat kiitollisia, koska ne selviytyvät joka säällä. Mukavaa tammikuun loppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kivikot ovat helppoja kunhan kasvualusta on tarpeeksi hiekkainen ja rikkaruohoton. Viime kesänä muuten huomasin, että minun kivikkorinteeni oli jopa liian kuiva muutamalle kasville. Syksyllä sekoitin pahiten kuivuudesta kärsineiden kasvualustaan pikkuisen lisää multaa tulevien kuivien kesien varalta. Mukavaa tammikuun loppua!

      Poista
  10. Sinulla on ehtymätön taito tehdä kivoja postauksia, joita ei voi pikaselauksella kuitata, vaan aina täytyy lukea ajatuksella ja palata välillä uudelleen alkuun.
    Tuosta lumesta olen samaa mieltä. Kyllä se vaan kuuluu suomalaiseen talveen ja vuodenkiertoon. Täällä etelässä viime aikojen talvet ovat olleet harmaan pimeitä ja loskaisia. Tänä vuonna on mahdollisuus nauttia valkeasta lumesta ja postikorttimaisemista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos <3 Ihana kuulla, että pidät postauksistani. Loska vetää mielen matalaksi, puhdas valkea lumi on piristävää ja tuo niin paljon valoa.

      Poista
  11. Voi että olet niin tuottelias kirjoittaja ja ihania juttuja! Olet jo K-kirjaimessa menossa ja ehdin vasta mukaan. Olisi vaan aikaa paneutua...Kivikot on lemppareitani, sinulla on kauniita kasvivalintoja kivikossasi, upean näköinen on. Runsaus on just niin miellyttävää, itse en yhtään jaksa katsoa viivoittimella vedettyjä istutuksia! Sinulla on kauniita ja luonnollisia istutuksia. Mitä olet jo kylvänyt???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylläpäs minua nyt hemmotellaan kauniilla sanoilla! Kiitos sinullekin <3 Hmm... mitähän kaikkia tulinkaan kylväneeksi? :D Pikkuampiaisyrttiä, tähtililjaa, silmäkatanaa ja palloesikkoa ainakin. Kyllä ne on jonnekin kirjoitettu ylöskin.

      Poista
  12. Tuoksuvia kasveja pittää olla, harmi kun monelta ruusulta jalostuksella se on hävinny. Runsaita istutuksia on mukava kahella ja hoitokin helepottuu kun ei rikkaruohot sua ylivaltoo. Kauniit penkit siulla on ja runsautta kasveissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Vielä on paljon aukkokohtia kukkapenkeissäni kun suurin osa kasveista on aika pieniä, mutta siitähän ne vuosi vuodelta pörhistyvät. Jalostuksessa usein keskitytään enemmän ulkonäköön ja kestävyyteen tuoksun kustannuksella. Onneksi on vielä tuoksuviakin kasveja olemassa.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!