maanantai 2. joulukuuta 2024

Projekti ötökkä 2024

Nytpä tutkaillaan puutarhaa ihan lähietäisyydeltä, sillä tässä tulee kooste tänä vuonna valokuviin eksyneistä ötiäisistä. Samalla voi yrittää unohtaa ulkona vallitsevan märän, tuulisen ja harmaan sään. Viime vuonna yritin kuvata mahdollisimman monta erilaista puutarhassa havaitsemaani hyönteistä. Tavoite oli päästä sataan, mutta en ottanut sitä niin vakavasti. Lopulta määrä jäi noin 80:een erilaiseen ötökkään. En puhu hyönteisistä, sillä mukana oli myös muutama hämähäkki. Jätin viime vuonna myös kaikki erilaiset muurahaiset ja kirvat kuvaamatta. Muurahaisia en kuvannut tänäkään vuonna. Yhden kerran yritin, mutta ne liikkuivat liian nopeasti eikä kuvasta saanut selvää. Kirvoistakin olisi saanut vaikka miten monta kuvaa, mutta yhteen jäivät nekin. Jostain syystä motivaatio kuvata niitä jokapäiväisiä riesoja ei ole ihan korkeimmillaan...
Niitty- tai pikkukirvari.
En ollut liian tiukkapipoinen tässä, vaan kuvasin niitä ötököitä, mitä sillä hetkellä sattuu tulemaan vastaan kukkia kuvatessa. Tälläkin hyvin rennolla metodilla sain lopulta kasaan peräti 133 erilaista otusta. Tosin voi olla, että osa tunnistamatta jääneistä hyönteisistä onkin samaa lajia, mutta joka tapauksessa ne ovat hyvin todennäköisesti vähintään eri yksilöitä, joten ei anneta hatun kiristää tässäkään suhteessa. Kuvateksteissä on muutamalla sanalla pääkategoria, kuvan alla tarkempi erittely lajeista. Erittäin hyvänä apuna tunnistamisessa oli inaturalist-sovellus. Ilman sitä olisi vähintään puolet lajeista jäänyt kärpänen, mehiläinen, ötökkä -asteelle.
Tässä kollaasissa on surreja, kirvareita ja puuhareita. Kukkakärpäsiä siis.
Ylärivissä vasemmalta oikealle: isohoikkakirvari, vyömesikirvari ja pihasurri.
Alarivissä: okapuuhari, kolme pistesurria keväthuumassa sekä keltasäärihelosurri
Pikkukuvassa pikkupuuhari.
Tässä lisää kukkakärpäsiä ja muitakin puutarhakärpäsiä.
Ylärivissä: ampiaisvieras, kimalaisvieras, vaapsasvieras ja kutsumaton vieras, eli narsissikärpänen.
Keskirivissä: ehkä Phaonia angelicae (kuka ihme on antanut noinkin rumalle kärpäselle noin viehättävän nimen?), Empis livida, ehkä nelitäpläsysinen sekä surukärpänen.
Alarivissä: nysäpetokärpänen, jonka saaliina joku tunnistamatta jäänyt kukkakärpänen. Seuraavissa kuvissa on Thricops semicinereus, ruutukärpänen ja ehkä Sepsis punctum.
Sekalainen lajitelma erilaisia hyönteisiä ja hämähäkkejä.
Ylärivissä joku heinäsirkka, vasamaniittykirsikkäitä lemmenpuuhissa ja viirukorsikki.
Keskimmäisessä rivissä toisenlainen heinäsirkka, jonkun pussikkaan toukka rakentamassaan kotelossa, kirvoja sekä ehkä Xerolycosa nemoralis -hämähäkki.
Alimmaisessa rivissä: ihan pikkuruisena kuvan keskellä ehkä korosteriipukki, seuraavana rantahämähäkki, kukkaravukki tunnistamaton kärpänen saaliinaan ja viimeisessä kuvassa ristihämähäkki, josta en sen muhkeasta koosta huolimatta saanut parempaa kuvaa. Sen kutoma seittikin oli nimittäin muhkean kokoinen.
Kollaasin täydeltä kovakuoriaisia.
Ylärivissä: ehkä aitosysikiitäjäinen, niittymartikas, kulta- tai kuparikuoriainen ja viimeisenä metsätorakka.
Toisessa rivissä: joku paksureisi, nummisylkikuoriainen, silkkihälvekäs, ja etanakiitäjäinen.
Kolmannessa rivissä etanahaiskiainen, kimalaiskuoriainen, raitakärsäkäs sekä jonkun kovakuoriaisen toukka.
Alimmassa rivissä ruutupirkko, joku ihan älyttömän pikkuinen koppis, tukkimiehentäi sekä aaltojuovakirppa.

Olin erittäin iloinen, kun puutarhasta löytyi tänä kesänä niin etanakiitäjäinen kuin etanahaiskiainenkin. Kummankin ansiota lienee se, että muutamana kesänä riesaksi yltyneet pelto- ja valepeltoetanat eivät tänä vuonna rellestäneet ympäri puutarhaa ja tuhonneet varsinkaan koko kasvimaata.
Lisää koppiksia. Tässä kollaasissa on jääriä ja luteita.
Ylärivissä: kirjokauluslude, piikkiluteet täydessä touhussa, pikkukuvassa lehvänokkalude ja ylimpänä oikealla ehkä mustikkaluteen nymfi. Sen alla angervoherttalude.
Keskirivissä: papintappaja, viherkukkajäärä ja sinijäärä.
Alarivissä nelivyöjäärä, lehtikantojäärä sekä hoikkakukkajäärä.
Pikkuruisia perhosia ja toukkia.
Ylärivissä hieman raadeltu isomorsiusyökkönen, nokisiipi, mäkikenttämittari ja niitty-yökkönen.
Keskirivissä sinetuikekoi, harmokeltasiipi, ehkä kulmaheinäkoisa ja kaalikoi.
Alarivissä ehkä kirjotarhayökkösen toukka, täplätupsukas, joku yökkösen toukka ja pilkkuiltayökkönen.
Pieniä ja pienehköjä päiväperhosia.
Ylärivissä kahdessa ensimmäistä kuvassa on kangassinisiipi ja kolmannessa pikkukultasiipi.
Alarivissä tesmaperhonen, kangasperhonen ja lauhahiipijä.
Isoja päiväperhosia.
Ylärivissä amiraali, keisarinviitta (koiras), keisarinviitan valesina-värimuoto (naaras) sekä angervohopeatäplä.
Kesimmäisessä rivissä pihlajaperhonen, karttaperhonen, metsänokiperhonen ja sitruunaperhonen.
Alarivissä neitoperhonen, lanttuperhonen (naaras), lanttuperhonen (koiras) ja auroraperhonen.
Kollaasista unohtui nokkosperhonen, joten se pääsee komeilemaan ihan omana kuvanaan.
Näiden lisäksi puutarhassamme liihotteli ainakin kerran ritariperhonen ja suruvaippa, mutta en saanut niistä kuvia.
Kokoelma erilaisia pistiäisiä.
Ylärivissä: ehkä apilaisolehtiäinen, ehkä varvemailapistiäinen, ehkä kylälehtiäinen.
Toisessa rivissä: syyläjuurilehtiäinen, jättipuupistiäinen, joku lehtipistiäinen sekä ehkä ketoisolehtiäinen.
Kolmannessa rivissä joku ampiainen, joku peitsipistiäinen sekä joku hyönteishotellin erakkoampiainen.
Alarivissä ehkä joku kaskashukka, ehkä joku kirvahukka ja ehkä räystäsampiainen.
Pistiäisillä jatketaan, nyt vuorossa kimalaiskollaasi.
Ylärivissä ehkä mantukimalainen, kaakonkimalainen, kartanokimalainen ja kivikkokimalainen.
Keskimmäisessä rivissä mantukimalaisryhmän kimalainen petopunkkeja kyydissään, tarhakimalainen, peltokimalainen sekä pensaskimalainen.
Alarivissä joku loiskimalainen, mantuloiskimalainen, pensasloiskimalainen sekä peltoloiskimalainen.
Ja edelleen pistiäisiä, tässä kollaasissa on erilaisia mehiläisiä.
Ylärivissä ehkä punajalkavakomehiläinen, ehkä törmähietamehiläinen ja hammasmaamehiläinen.
Toisessa rivissä vuohenkellosoukkomehiläinen, koloseinämehiläinen ja valkohietamehiläinen (koiras).
Kolmannessa rivissä joku maamehiläinen, joku hietamehiläinen, joku minipieni mehiläinen ja toinen pieni erakkomehiläinen.
Alarivissä joku maamehiläinen, joku iskosmehiläinen, oikealla toiseksi alimpana joku verimehiläinen ja alinna ehkä tarhamehiläinen.

Tänä vuonna näitä erilaisia erakkomehiläisiä näkyi minusta erityisen runsaasti. Esimerkiksi jaloangervoihin eksyi isoja parvia erakkomehiläisiä enkä muista, että niissä olisi sellaista vilskettä ennen ollut. Vaikken välttämättä ole niin tarkasti joka vuosi hyönteisiä seurannut tunnistamisesta puhumattakaan, niin olisin varmasti kiinnittänyt huomiota siihen, jos angervoissa viime kesän kaltainen kuhina olisi käynyt. Mielenkiintoista nähdä, mikä ensi kesän tilanne on.
Korentoja.
Ylhäältä alas vasemmalla: vaskikorento ja litteähukankorento.
Keskirivissä ylhäältä alas: ehkä tummavyöskorpionikorento, ruskoukonkorento ja joku harsokorento.
Oikealla ylhäältä alas punasyyskorento ja ruskohukankorento.
Oli pakko laittaa vielä loppuun bonuskuva ruskohukankorennosta.
Tässäpä vielä tehtävä joulukuun ajanvietteeksi: monessa kuvassa näkyy kukkia tai niiden osia. Jotkut ovat ihan helppoja, mutta tunnistatko, mitkä kasvit ovat vaikkapa vyömesikirvarin,angervoherttaluteen tai punasyyskorennon kanssa samassa kuvassa? Tosi haasteiden ystävä voi yrittää tunnistaa niitäkin kuvia, joissa näkyy pelkkää kasvin lehteä. Jokunen aika helposti tunnistettava niistäkin löytyy, jos vain tuntee kyseisen kasvin. Halutessasi voit laittaa kommentteihin veikkauksiasi esimerkiksi näin: suruvaippa ruokailee omenankukalla (kumpaakaan ei siis ole tässä postauksessa).

6 kommenttia:

  1. Ohhoh, upea määrä! Ja niin ihania kesäisiä kukkakuvia.
    Hyönteisillä on hauskoja nimiä. Kutsumaton vieras tosin :-D Toivottavasti niitä ei enää tule!
    Hukankorentokuvasi on aivan upea! Ilokseen näitä kaikkia muitakin katselee. Paitsi ehkä paksut toukat ovat vähän yökötyskamaa.
    Heitit visaisen. Vyömesikirvarikuvassa on joku nuppu, joka on jollain etäisellä lailla tutun oloinen. Heitän, että se on katvio. Angervoherttaludekuvassa ... kääk. Maljaköynnös? Punasyyskorennon kukkanuppujen kohdalla ei mikään kello soi päässä. Väitän, että se on joku pohjoissavolainen erikoisuus, jota ei muualla kasva. Pohjoissavontähkä.

    VastaaPoista
  2. Hyvänen aika sentään, minkä määrän olet saanut kuvattua. Kuvastosi vain yksittäisiä tyyppejä itse löysin ja kuvasin.

    VastaaPoista
  3. Vau!!! Valtava määrä ötököitä upeasti kuvattuna.
    Olisiko punasyyskorennon laskupaikkana punatähkä? Angervoherttalude taas saattaa kömpiä valkoisessa iriksessä?

    VastaaPoista
  4. Hieno ötökkäpostaus! Keltasäärihelosurrilla on ihan paras nimi kaikista ja komea värityskin. (Iso)tähtiputki näyttää olevan monen pörriäisen suosiossa! Onko kirjokauluslude nukkapähkämössä?

    VastaaPoista
  5. Voi mahdoton miten upea postaus! Noin paljon kaikkia ötököitä, jotka aina itse on karsinoinut jonkun yleistävän kriteerin mukaan.
    Mutta arvauksia: vyömesikirvari voisi olla c.mandhurican nupulla, angervoherttalude ehkä iiriksen kukalla ja punasyyskorento ehkä laskeutunut punatähkän nuppuja tutkailemaan. Todella kiinnostavaa ja tuo eliöiden määrä yllätti toden totta! Ja mukana oli todella hauskoja nimiäkin!

    VastaaPoista
  6. Onpa todella hienot ötökkäkollaasit.

    VastaaPoista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!