Pääsiäiskukkia ja pihapuuhia

Hyvää pääsiäisen aikaa! Kukkarunsaudessa on vielä toivomisen varaa mutta kyllä täällä jo muutama kukka on niin hyönteisten kuin ihmistenkin iloksi. Kimalaisia en ole vielä nähnyt mutta sitruunaperhonen liihotteli torstaina pitkän aikaa meidän pihalla ja pihdan alta löytyi useita pesäpuuhissa olevia raitamaamehiläisiä. Tänään näyttää olevan sateisempi päivä, joten tästä taitaa tulla pitkästä aikaa blogipäivä.

Kultasahrami 'Romance' etualalla, taustalla nuppuaan raottaa 'Golden Yellow'.

Keltaisessa nurkassa näkyy päivä päivältä useampia väripilkkuja. Hennon keltaiset kultasahrami 'Romancet' ehtivät ensin kukkimaan ja nyt niiden seuraksi on ilmestynyt muutama tummemman keltainen 'Golden Yellow'. Se aloittaa kukinnan aina vähän kultasahrameita myöhemmin.

Kevätasahrami 'Golden Yellow' on hieman 'Romancea' myöhäisempi.

Luultavasti peltomyyrä tai joku muu maan pinnalta sipuleita kaiveleva jyrsijä oli käynyt jo syksyllä kaivelemassa osan krookuksista suihinsa. Löysin nimittäin syksyllä kitkiessäni pari kuoppaa ja lojumaan jätettyjä mukulanjämiä niiden ympäriltä. Pelkäsin vähän, että mukuloita olisi syöty enemmänkin mutta onneksi vain yhdessä kohdassa näyttää olevan isompi aukko. Se ei haittaa kovin paljoa, vaikka toki olisin mieluummin itse ihaillut runsaampaa kukkaloistoa.

Pensasryhmän sahramit.

Pensasryhmän tähtisahramit taitavat tosiaan olla 'Ruby Giantia', sillä takapihallakin on jo yksi samannäköinen auennut. Minusta se on todella kaunis niin väriltään kuin kukan malliltaan, joten ei haittaa, että niitä on eri puolilla pihaa. Pensasryhmän Rubyt on istutettu pari vuotta sitten ja muistaakseni niitä oli vain viisitoista kappaletta. Kukkia on nyt selvästi enemmän, joten taitavat runsastua ihan mukavasti.

'Jeanne d'Arc' kukkii myös mutta niitä on vain yksittäisiä kukkia siellä täällä.

Toisin on kevätsahrami 'Jeanne d'Arcien' suhteen. Vuodesta toiseen ne tuntuvat vain vähenevän eikä niitä ollut alunperinkään kovin paljoa. Houkuttaisi kaivaa viimeisetkin pois ja istuttaa johonkin muualle. Vikahan voi hyvin olla niiden kasvupaikassa. Kevätsahrami 'Pickwick' on ollut myös tempukas lisääntymään mutta ne eivät ole ainakaan toistaiseksi vähentyneet. Tästä keväästä ei tosin tiedä, kun 'Pickwickit' eivät vielä kuki. Toivon, että ne pian yllättäisivät iloisesti ja olisivat vähintään tuplanneet määränsä.

Vaaleajouluruusu kukkii hetken päästä komeasti.

Jouluruusut alkavat heräillä. Nopein taitaa olla tänäkin vuonna toiseksi vanhin jouluruusuistani. Siinä on taas nuppuja ihan vieri vieressä ja ensimmäiset kukat alkavatkin jo vähän raottua. Kärhökaaripenkissä on myös yksi pienempi siementaimi, joka aikoo myös kukkia. Tarhajouluruusuista 'Hello Amber' näytti siltä, että siellä saattaisi jo olla nuppua tulossa. Muut ovat vasta päässeet jään alta, joten niillä taitaa mennä vielä hetki kukintaan.

Puupioni on hereillä.

Hirveästi ei vielä ole kukkapenkeissä heränneitä perennoja, mutta se on jo selvää, että puupionin lisäksi kaikki kissankäpälät ovat hengissä. Myös levisioita löytyy niin paljon, että tuskin niistäkään on yksikään kuollut talven aikana. Pieniä siementaimiakin oli monta näkyvissä jo tässä vaiheessa kevättä. Vähän kävi mielessä, että tuleekohan levisiasta pian pahakin rikkaruoho. No, on se ainakin nätti, joten tuskinpa sille kovin vihainen voi leviämisestä olla.

Viime kesänä hankittu tähtilevisia 'Little Raspberry' löytyi tarhakylmänkukan kuihtuneiden lehtien alta.

Kellarikausikin päättyi viimein, kun päätin nostaa talvehtivat kasvit ulkovaraston puolelle. Varaston rakenteet olivat jo lämmenneet muutaman asteen plussan puolelle, joten saa tulla aika pitkää ja napakkaa pakkasta ennen kuin varastossa menee pakkaselle. Nostin varaston ikkunalle muutaman pienen kärhöruukun, ensimmäiset kylmäkäsittelyssä olleet perennaruukut ja ulkoeteisestä tuoksuherneet ja uuden kärhön. Nuokkusyreenikin pääsi hetkeksi ikkunalle ennen kuin päätin sittenkin nostaa sen suoraan ulos. Ulos meni nimittäin myös pari isoa kärhöruukkua ja kumpikin pikkupuista: pitsipihlaja ja mustaluumu.

Varaston ikkunalla on tungosta.

Tuoksuherneet olisivat muuten voineet olla ulkonakin mutta pitkiksi venyneiden työpäivien takia en ole uskaltanut jättää niitä ulos. Varastossa eivät ainakaan kärähdä auringossa tai pääse kuivumaan. Siellä oli myös jonkun verran viileämpää kuin ulkona varsinkin torstaina, jolloin jopa minä tarkenin olla ulkona t-paidassa.

Pitsipihlaja oli ehtinyt kellarissa tähän vaiheeseen.

Pitsipihlaja oli jo ihan viittä vaille aukomassa silmujaan. Se on viettänyt pari talvea kellarissa vahvistumassa, sillä vesimyyrä söi puolet sen juurista ensimmäisenä talvena. Yritän tämän kesän aikana keksiä pihlajalle jonkun arvoisensa paikan, jossa ei toivon mukaan olisi vesimyyrävaaraa. Nyt pihlajassa on sentään kolme reipasta silmua kasvuun lähdössä, joten eiköhän se ala pärjätä pikku hiljaa maassakin. Mustaluumun kohtalo on vielä avoin. Jos se kasvaa samaan tapaan kuin viime kesänä, sen latvuksesta on tulossa jo aika leveä. Vaikka se mahtuikin korkeussuunnassa vielä juuri ja juuri kellariin, oli sen kuskaaminen ahtaasta kattoluukusta varsinaista taiteilua. Jos se kovinkin tuosta levenee, ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin saksia sitä kapeammaksi.

Mustaluumun punaiset silmut hehkuvat auringossa. Komeaa kukintaa odotellessa...

Jos pikkupuut talvehtivat hyvin, oli viherliljapuun talvehtimismenestys aivan toisenlainen. En tiedä, saiko se viime syksynä liikaa kylmää vai oliko kellari liian kylmä talvehtimispaikka mutta ei siitä taida enää eläjäksi olla. Runko oli latvasta puoleenväliin asti pehmentynyt ja koko latvus heilui rentona ympäriinsä. Tuulessa huojuvien kasvien kehutaan tuovan liikettä ja mukavaa kontrastia puutarhaan mutta ehkä termillä ei tarkoiteta ihan tällaista vappuhuiskaa...

Viherliljapuu oli vähän surullinen näky talven jälkeen.

Liljapuun kohtalo oli aavisteltavissa jo aiemmin talvella, sillä sen lehdet alkoivat mennä yhtäkkiä huonon näköisiksi ja irtoilla. Puska oli kunnossa marraskuun puolenvälin jälkeen, jolloin vein sen kellariin, mutta en tainnut silloin tulla tutkineeksi, onko runko kunnossa. Voi olla, että siinä oli jo silloin jotain mädän alkua, joka ei vielä vaikuttanut lehtien ulkonäköön. Tai sitten liljapuuni ei vain kestänyt pitkäaikaista lähellä nollaa pysyvää lämpötilaa. Mene ja tiedä. Ei tuo onneksi kallis puska ollut, sillä ostin sen monta vuotta sitten eurolla. Leikkasin siistit lehdet kuivakukkatarpeiksi ja katkaisin rungon pehmentyneen osan alapuolelta. Tuskinpa se lähtee versomaan mistään uutta mutta olkoon siihen saakka että näen, lähtevätkö sen juurelle istutetut neilikka ja kääpiökokoinen leijonankita kasvamaan.

Vielä puolivälissä runkoa oli pehmeää. Muutaman sentin alempana runko oli koko läpimitaltaan tiivis.

Puutarhatöitä en ole vielä ehtinyt kovin paljoa tekemään mutta kiireellisin homma, eli herukkapensaiden leikkaus on nyt tehty. Silmut olivat jo selvästi kasvuun lähdössä, eli oli ihan viimeiset hetket hoitaa työ pois alta. Otin nuoremmista pensaista vain yhden tai kaksi lähellä maanpintaa kasvavaa oksaa pois. Vanhoista leikkasin muutaman oksan. Karviaista en ehtinyt leikkaamaan enkä aio edes yrittää yksin. Puska on aivan liian leveä ja piikkinen yksin parturoitavaksi. Pensasryhmän mustilanhortensiasta leikkelin viime vuoden kukinnot pois ja hieman lyhensin paria liian pitkinä harottavaa oksaa. Syyshortensioista ensimmäinen on myös leikattu. Nitä olisi vielä kolme jäljellä ja siinäpä taitaa olla seuraava pääsiäisviikonlopun työmaa.

'Ruby Giant'

Leppeän lämmintä pääsiäisviikonloppua!