Sivut

lauantai 14. helmikuuta 2026

Ystäviä puutarhan täydeltä

Varsin koleaa mutta aurinkoista ystävänpäivää! Tänä vuonna ei ainakaan täällä päin tarvitse viettää ystävänpäivää harmaassa ja ankeassa säässä, sillä aurinko helottaa melkein pilvettömältä taivaalta. Joka paikka on paksun kuuran peittämää ja puiden latvat loistavat valkoisina. Tintit ovat alkaneet sirkuttaa keväisen iloisesti ja pari tikkaakin jo rummutteli reviiriään muille lajitovereille tiedoksi. Kovilla pakkasilla myyrien jälkiä ei ole enää näkynyt niin paljoa kuin alkutalvesta mutta lieneekö harhaa vai olisiko oikeasti myyräkanta jo alkanut romahtaa. Se taitaa selvitä vasta keväämmällä. Jäniseläinten jälkiä näkyy sen sijaan harmillisen paljon. Jokunen viikko sitten puutarhassamme kierrelleet ilvekset eivät selvästi ole saaneet kovin montaa pupupaistia napattua.

Takapihalla kulkee ihan vakioreitti, jonka lisäksi puput ovat pomppineet luovasti ympäri pihamaata.
Pensasaitojen leikkaukseen on ilmeisesti haettu lisäoppia ja jatkettu aiemmin kesken jäänyttä urakkaa.
Koivuangervoaitaa puput ovat kurittaneet jo melko ronskin ottein. Reunimmaisessa puskassa ei enää kovin montaa ohutta oksaa ole ja paksumpiakin on kaluttu lyhyemmiksi. Nyt aidan muoto on sentään vähän tasoittunut, kun puput huomasivat jonossa seuraavan pensaan. Saisivat jättää jo ensimmäiset pensaat rauhaan ja seuraavillekin riittäisi sivujen kaventaminen. Madaltaa ei saa yhtään enempää. Koivuangervojen takana alppiruusu näyttää yhtä surkealta riippuvine lehtineen kuin muutkin lajitoverinsa. Saapa nähdä, mitä kova pakkanen ja olematon lumimäärä niille tekevät. Ainakin niistä siemenistä kasvatetuista alppiruusuista näkee nyt, mitkä ovat oikeasti kestäviä näillä korkeuksilla.
Kärhökaaripenkistä on naposteltu toistaiseksi vain luvallista evästä.

Revin jo aikaisemmin talvella loistokärhöjen viimevuotisia versoja alemmas rusakoiden syötäväksi. Puput tulevat joka tapauksessa puutarhaan etsimään evästä, joten sama niille on tarjota luvallista sapuskaa. Kärhöportin loistokärhöt saivat olla pitkään rauhassa mutta nyt jänöt ovat löytäneet ne. Ensimmäisenä penkistä hävisivät ilmeisesti kurjenpolvien ja komeamaksaruohojen varret. Komeamaksaruohoja on käyty syömässä hyvällä ruokahalulla muistakin kukkapenkeistä. Ne ovatkin aika raskaita leikellä keväällä, joten syökööt jänikset nekin. Kurjenpolvien kuihtuneita varsia en muista jänisten ennen syöneen. Ihmettelin myös sitä, mihin on hävinnyt pioni tuosta kärhöpuskan oikealta puolelta. En muista leikanneeni sen varsia syksyllä pois ja tuskinpa iso pioni kymmensenttiseen hankeenkaan hukkuu. Mysteeri selvinnee lumien sulaessa.
Kärppäkin oli löytänyt tiensä puutarhaan.
Kärpän jäljistä olin erityisen iloinen. Otus oli kierrellyt pitkään autotallin ympärillä ja seikkaillut myös muualla puutarhassa. En jäänyt kovalla pakkasella tutkimaan, oliko kärppä tullut naapurin puolelta kasvimaan aidasta läpi vai jatkanut meiltä naapuriin. Upottavasta hangesta ei ainakaan minun tietämykseni riittänyt pikaisella vilkauksella selvittämään, kumpaan suuntaan matka oli mennyt. Autotallin seinustalla jälkiä oli ristiin rastiin sekaisin harakoiden jälkien kanssa, joten niistäkään en osannut päätellä tarkemmin suuntaa. Pääasia, että se oli puutarhassa seikkaillut ja toivon mukaan myös muutaman paistinkin napannut kulkiessaan.
Nämä lumihattuiset pallopäät ovat varmaankin ranskantulikukkien varsien jäänteitä.
Lunta on satanut tänä talvena niin vähän, että siitä ei ole kiittäminen puutarhan hauskoja lumikoristuksia. Sen sijaan kuurakerros paksuuntuu jokaisen pakkaspäivän ja -yön aikana, ja muodostaa hienoja palloja oksien ja versojen päihin. Muutamasta pensaasta olen käynyt välillä karistelemassa painavimpia lumikasoja pois, jos oksat ovat alkaneet uhkaavasti lähestyä maanpintaa. Seuraavan kuvan purppuraheisiangervo alkoi jo olla siinä pisteessä, joten kuvan oton jälkeen pensas vapautui enimmistä lumikuormistaan. Kuvasta näkee myös, kuinka vähän meillä on lunta. Aidan alareunasta on noin 20cm matkaa maanpintaan. Normaalivuonna lunta on ollut tähän aikaan vuodesta vähintään aidan puoliväliin asti. Nyt mahtuisi jänis mönkimään helposti aidan ali ja sitä ne ovat välillä tehneetkin.
Purppuraheisiangervosta oli tullut lumisena riippamalli.
Uusia perennansiemeniä Liisan kasvit -blogin Liisalta. Kiitos paljon!
Liisan siemenlähetys tuli jo maanantaina ja tiistaina ehdin kylvää ne. Nyt siemenet ovat hangessa muiden perennakylvösten mukana odottamassa kevättä. Esikoihin olen vähän hassuna ja varsinkin japaninesikko on ollut jo pitkään hankintalistalla, joten oli ihanaa, että Liisalla oli ylimääräisiä siemeniä. Rosoesikkokin on mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Toivottavasti kumpikin itäisi oikein hyvin ja tuottaisi elinvoimaisia taimia esikkokokoelmani täydennykseksi. Pipon laitan yleensä talvella päähän mutta sinipipopussin sisältö meni multaan. Liisa kyllä varoitti, ettei siinä välttämättä ole muuta kuin roskaa, kun emokasvi oli niin pieni, ettei siemeniä montaa edes tullut. Varmat siemenet hän tietysti kylvi itselleen ja minä seuraan suurella mielenkiinnolla, tuleeko niistä roskista mitään vai ei. Siinähän ne menevät muiden mukana.
'Cherry Nymph' on jumittunut nuppunsa kanssa tälle asteelle.
Ritarinkukka 'Cherry Nymph' työnsi nupunkärjen esiin tammikuun alkajaisiksi. Tammikuun loppupuolella nuppu oli saavuttanut nykyisen kokonsa eikä ole sen jälkeen kasvanut montaa milliä. Helmikuun aikana ritari on sen sijaan keskittynyt lehtien kasvatteluun. Jaksaakohan se edes kasvattaa nuppuaan kukaksi asti vai tyssäsikö homma ihan alkumetreilleen?

Tässäpä teille pesuvadillinen karvaisia ystävänpäivätoivotuksia!
Meiltä oli jääänyt eräänä päivänä pesuvati lattialle ja ei mennyt kauaa kun Karo keksi kokeilla, olisiko siitä nukkumapaikaksi. Olen jo aiemminkin epäillyt Karon perimässä olevan aimo annoksen kissan perimää mutta nyt se viimeistään varmistui. Eivät koirat yleensä nau'u, metsästä myyriä, kiipeile sohvan selkänojan päälle nokosille ja sullo itseään ties mihin laatikoihin ja saaveihin. Pitkään Karo yritti käpertyä vatiin kerälle ja kun se ei onnistunut, etsi kuonolleen mukavaa paikkaa vadin reunalta. Ei ollut ilmeisesti hyvä sekään, joten viimein sohvan nurkka kiilasi pesuvadin edelle. Hupaisan kuvan ehdin kuitenkin saada kissakoirastamme.

18 kommenttia:

  1. Meillä taitaa tosiaan olla lunta jonkun verran enemmän. Toivottavasti kummallisesti ”hävinneille” kasveille ei ole tapahtunut sen pahempaa. Lumikuorrutukset ovat olleet upeita tänä talvena.
    Karoa täynnä oleva pesuvati on aika suloinen ystävänpäivätoivotus, hyvää ystävänpäivää sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan varmasti teillä on enemmän lunta. Meillä ei ole tarvinnut tehdä lumitöitä varmaan kuukauteen.
      Kiitos, hyvää ystävänpäivää!

      Poista
  2. Ihana Karo :) Mukavaa Ystävänpäivää teille.

    VastaaPoista
  3. Teilläkin on melkoista trafiikkia pihassa. Täällä on toivotettu sekä kettu että lumikko hyvin tervetulleiksi pihaan makupaloja napsimaan. Tuntuu noita myyriä ja jänöjusseja sen verran paljon puutarhassa kulkevan.
    Lumi on tehnyt purppuraheisiangervostasi taideteoksen.
    Toivottavasti siemenistä edes jotain tulisi. Sinipipot voivat olla turha toivo, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Roskia olen yrittänyt välillä itsekin kasvattaa!
    Tänä talvena ritareilla on ollut ilmeisesti kovastikin tätä jurotusta, kun olen kuunnellut ja lukenut tarinoita. Ja toisilla ritarit ovat tehneet neljä kukkavartta perä perää ja kaikkiin neljästä kuuteen kukkaa. Mielenkiintoista!
    Karon sisällä taitaa tosiaan asustaa pieni kissa😂Ainakin kovin kissamaisia tempauksia se harrastaa!
    Hyvää Ystävänpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liikennettä piisaa liiankin kanssa. Onneksi ristiturvat näyttävät temmeltäneen myös naapurien pihamailla, niin ei ole pelkästään meidän pihamaalla herkuteltu.
      Jos ei roskista tule taimia, niin sitten ei tule. Etpähän ole säilytellyt turhaan niitä ensi vuoteen. Olen sitä minäkin useamman kerran ripotellut roskia ruukkuihin ja todennut sitten jälkeenpäin, että ei niistä taimia kasva.
      Minulla se yksi kerrottukukkainen valkoinen kaupan ostosipuli teki ne neljä kukkavartta ja siinä viimeisessäkin kahdeksasta nupusta aukesi peräti seitsemän. Parhaassa taisi olla yli kymmenen kukkaa auki yhtä aikaa. 'Picoteessakin' oli kolme kukkavartta, joista jokaisessa oli 5-8 kukkaa. Eli siinä suhteessa onnistui erinomaisesti. 'Cherry Nymphin' sipuli on kyllä aika laihansorttinen. Liekö sillä sitten vaikutusta asiaan?
      Hyvää ystävänpäivää!

      Poista
  4. Mukavaa Ystävänpäivän iltaa sinulle.

    VastaaPoista
  5. Hyvää Ystävänpäivää tänäänkin!
    Meillä on enemmän lunta kuin teillä. Viikolla sitä satoi parina päivänä runsaasti. Onneksi se on kevyttä ja luonto on viikosta toiseen todella kaunis.
    Ihmeen pienistä koloista isot rusakotkin tunkevat itsensä puutarhaan etsimään ja maistelemaan ruokaa. Ehkä tänä keväänä ei tarvitse leikata ruusuangervoja, kun jänikset ovat senkin nyt hoitaneet.
    Valkoinen amaryllikseni teki neljännen vanan, joka oli neljä viikkoa tuollainen tynkä. Sitten se alkoi venymään. Mittasin korkeudeksi 55 cm. Vanaan avautui neljä kukkaa, jotka alkavat nyt hiljakseen nuutua.
    Karo on tosi kaunis koira, ellen ole sitä aiemmin jo sanonut. Sillä on selvästi kissamaisia tapoja. Tai sitten se haluaa tutkia, kuka teistä tykkäisi siitä mieluummin kissana.
    Onnea Liisan lähettämille siemenille. Uskon niiden menestyvän sinun hoivassasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Meillä ei ole tarvinnut tehdä lumitöitä varmaan kuukauteen. Pari kertaa on auton päällä ollut ohut kerros lunta mutta ei sen enempää. Täällä on vähän tuullut tänään, joten enimmät kuurat ovat karisseet puiden oksilta. Kaunista on silti edelleen.
      Toisaalta olen hyvilläni siitä, että keväällä on vähemmän perennojen varsia ja pensaiden oksia silputtavaksi. Vähän saisivat kyllä rusakot olla tarkempia pensaiden leikkauksen kanssa. Ihan tyngäksi ei tarvitsisi mitään puskaa kaluta.
      Rohkaisevaa kuulla, että ritarinkukka saattaa jatkaa kukkavanansa kasvattelua myöhemmin keväällä.
      Karo on kieltämättä nätti. Moni muukin on sitä sanonut. Saimme sekä kissan että koiran samassa paketissa.
      Kiitos! Yleensä perennantaimista suurin osa on selvinnyt hyvin. Ne ovat sitkeitä.

      Poista
  6. Voi ihana Karo. ❤️
    Myöhästyneet ystävänpäivä toivotukset sinulle.

    VastaaPoista
  7. Karolla on selkeästi kissamaisia piirteitä:)

    VastaaPoista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!