Talvetettavat kasvit eivät juurikaan työllistä puutarhuria näin vuoden pimeimpinä kuukausina mutta niiden vointi on silti syytä tarkistaa säännöllisesti. Koskaan ei tiedä, mikä tuholaisinvaasio tai mädäntyminen iskee kesken talven. Ja vähintään sen verran pitää jokaista ruukkua tutkia, että saa tarkistettua mullan kosteuden.
 |
| Muratti on jo kovasti kasvuun lähdössä. |
Ulkoeteisessä ollaan elossa, ainakin osittain. Eteisen kasveista kaikki muut paitsi rosmariini ja kirjavalehtinen pelargoni saivat kunnon pakkaskäsittelyn syksyllä eivätkä kaikki suinkaan nauttineet siitä. Muratin kanssa samassa amppelissa ollut pikkuinen verenpisara vaikuttaa pystyynkuolleelta ja hopeaputouksen kaverina ollut verbena on myös luultavasti kuollut. Sen versot eivät tosin napsahtele verenpisaran lailla poikki kevyesti taivuttaessa, joten pieni toivonkipinä saattaa vielä olla jäljellä. Sen näkee sitten kun kevätaurinko alkaa lämmittää. Hopeaputouksen vanhat versot saattavat olla joko elossa tai kuolleita mutta juuresta on lähtenyt hyvinkin reippaasti tulemaan uutta kasvua. Niitä kun latvoo muutaman kerran kevään mittaan ja muistaa vähän lannoittaakin, niin kesällä ne ovat jo näyttävän näköisiä. Pitää seurata vielä, jaksaisiko verbena lähteä kasvuun vai tarvitseeko hankkia joku kukkanen hopeaputousten kaveriksi.
 |
| Hopeaputoukset hengissä, verbena ei välttämättä. Toinen hopeaputous kurkistelee vasemmassa laidassa. |
Kummassakin eteisessä talvehtivassa parvekelaatikossa oli kolme pelargonia mutta jo joulun alla oli selvää, että kolme kuudesta on menetetty. Ne olivat pehmentyneet tyveä myöten, joten kiskaisin ne pois ja jätin vain elävät jäljelle. Elävistäkin sai leikata suurimman osan versoista pois ja luultavasti yksi niistäkin kannattaa leikata pistokkaaksi ja viskata loppuosa menemään. Pelkäsin syksyllä, että menettäisin kaikki 'Appleblossomit' mutta ilokseni niistä selvisi peräti kaksi, jos nimilaput ovat oikeissa paikoissa. Pelargonilaatikoihin tarvitsee siis hankkia kevään mittaan täydennystä kunhan vain keksin, mitä sorttia. Monta vuotta laatikoissa oli pelkästään valkoista peruspelargonia, viime kesänä seassa oli muutama 'Appleblossom'. Valkovoittoinen rivistö neljästä pelakuulaatikosta on varmasti edelleen tulossa mutta ehkä sekaan sopisi joku muukin vaaleahkokukkainen pelargoni. Joku söpö ruusunnuppu- tai tulppaanipelakuu kenties? Pelakuiden juurella kasvoi viime kesänä valkoista petuniaa, joiden jämät ovat edelleen paikoillaan. En tiedä, pystyykö petuniaa edes talvettamaan mutta kevään mittaanhan sekin selviää.
 |
| Vähän nuo laatikot näyttävät vajailta, kun puolet kasveista kuoli. |
Rosmariini taitaa selvitä taas talvesta hengissä. Tämä onkin jo sen viides talvi. Leikkasin sitä loppukesällä jonkun verran pienemmäksi mutta on sillä silti edelleen kokoa ihan kiitettävästi. Muutama latva on alkanut vähän nuokkua. Liekö unohtunut joskus kastella vai ottiko puska kenties nokkiinsa siitä, että lapset jättivät kerran -20 asteen pakkasella ulko-oven sepposen selälleen sisälle tullessaan. Jäin itse ajamaan autoa talliin enkä huomannut edes vilkaista ulko-ovelle päin ennen kuin olin laittanut autotallin ovet kiiinni. Kyllä muuten tuli kiire juosta ulko-ovelle, kun huomasin sen olevan auki! Rosmariini oli tietysti lähimpänä ulko-ovea ja saattoi ottaa vähän osumaa.
 |
| Rosmariini |
Poikkesin eteisen lisäksi tarkistamassa kellarissa talvehtivien kasvien voinnin. Paljon siellä ei ole tänä vuonna tutkittavaa ja sitäkin vähemmän oli raportoitavaa. Siitä hieman yllätyin, että kellarin lämpötila oli aavistuksen vajaa neljä astetta. Luulin siellä olevan pitkän ja lämpimän syksyn takia edelleen paljon lämpimämpää mutta selvästi vuodenvaihteen kipakka pakkanen yhdistettynä vähäiseen lumen määrään nopeuttivat lämpötilan laskemista. Nyt tosin pitää seurailla aika tarkasti, milloin pitää laittaa lämpövahti päälle. Kärhöt, puuvartiset ja sipulikukkaruukut eivät pahastu, vaikka joutuisivat talvehtimaan melkein pakkasen puolella. Pari pelargonilaatikkoa sen sijaan saattaisivat pakkasesta pahastua kun eivät muutenkaan viihdy kellarin pimeydessä yhtä hyvin kuin valoisassa ja vähän lämpimämmässä ulkoeteisessä. Seuraavalla kellarikäynnillä pitääkin ottaa sakset mukaan, jotta saa siistittyä pelakuiden kuolleita versonosia pois.
 |
| Tarhaviinikärhö 'Etoile Violette' oli lähtenyt versomaan juuresta. |
Kellarin kylmyydestä huolimatta osa kärhöistä on jo heräilemässä. Niin siinä käy joka ikinen vuosi mutta muutaman asteen lämpötilassa kasvu on onneksi melko hidasta. Mustaluumu ja kaikki pienet puuvartisten pistokastaimet ovat vielä kiltisti lepotilassa. Lankaköynnös on kuivattanut lehtensä melkein varisemispisteeseen, joten sitäkin saa seuraavalla kellarikäynnillä saksia siistimmäksi. Pitää vain muistaa ottaa ämpäri mukaan, niin pikkuruiset lehdet eivät karise oksia saksiessa kellarin lattialle.
 |
| Jänöt olivat käyneet saksimassa koivuangervoja, joten laitoin viimekesäisiä kärhönversoja vaihtoehdoksi. |
Joku saisi käydä kertomassa jäniksille, kuinka leikataan pensaita. Koivuangervoaita on parturoitu puoleenväliin ja loput jätetty entiselleen. Hienosti olivat jänöt osanneet kaventaa aitaa mutta madaltamista ja harventamista en olisi kaivannut. Etureunakin on jäänyt vähän epätasaiseksi; hampaat olivat ilmeisesti teroittamatta, joten paksumpi puuaines ei ole katkennut. Ja vaikka lunta on vuodenaikaan nähden todella vähän, niin silti pitkäkorvat käyvät kaivelemassa kukkapenkeistä syötävää. Erityisherkkua näyttävät olevan sammalleimut, joihin on tehty täsmäiskuja useamman kerran talven mittaan. Naapurustossa on näköhavaintoja kahden rusakon ja yhden valkoisen jäniseläimen pienoislaumasta. Valkoinen lienee metsäjänis tai sen ja rusakon risteymä. Olipa mikä tahansa, niin tuollainen yhdessä liikkuva pitkäkorvajengi tietää paljon tuhoja, jos ne päättävät joukolla laittaa suojaverkkoja matalaksi. Lisäsinkin jo muutamia tukikepakoita pensasmustikoita ympäröivään verkkoon, joka meinasi lumisateiden aikaan taipua turhan paljon.
 |
| Luistelukausi korkattu. |
Sään lauhduttua tarkenee ulkoillakin paremmin. Viime talvena en tainnut vetää luistimia jalkoihin kuin yhden kerran ja silloinkin jää oli niin röpeloinen, että jalkapohjia poltteli ennen kuin olin päässyt edes kaukalon toiseen päähän. Talvi ei suosinut luistinradan kunnossa pitoa. Nytkään ei ollut kovin sileä jää mutta luisteleminen sentään onnistui eikä jäällä ollut perunan kokoisia kumpareita. Valitettavasti sään lauhtuminen tarkoittaa myös sitä, että tiet ovat liukkaampia. Vaihdoimme autoa syksyllä ja vaikka siihen oli autoliike hankkinut tuliterät talvirenkaat, niin talven mittaan on käynyt selväksi, että renkaissa hinnalla on todellakin väliä. Uudet renkaat ovat jotain halpaa Kiina-merkkiä eivätkä pidä edes karheammalla jäällä (lumella sentään suht hyvin). Kauhulla odotan niitä kelejä, kun tiet ovat oikeasti kuin luistinradat. Ensi talveksi pitää hankkia laadukkaammat "töppöset" auton alle. Niin että tiedoksi vain näillä seuduilla liikkuville autoilijoille, että se vähänkään liukkaammalla kelillä reilusti alinopeutta köröttelevä ja hyvissä ajoin risteyksiin hidastava autoilija saatan olla minä. Yrittäkää välttää rattiraivoa! Vika on renkaissa, ei kuskissa.
 |
| Kellarista löytyi myös kasvuun lähteneitä kukkasipuleita. Kevään merkki! |
Tänä viikonloppuna olisi tarkoitus tehdä ensimmäisiä kylvöjä. Siinähän sitä pääsee mukavasti jo kevään makuun ja jännittämään, milloin ensimmäiset siemenet alkavat itää. Ja arvatkaa vaan, kuka sortui jo siemenhyllyillä, vaikka mitään ei pitänyt ostaa tälle vuodelle. Niinpä.
Murattihan näyttää hyvältä! On noiden talvetettavien kanssa melkoista jännitettävää. Kasvit ovat kyllä melkoisen sitkeitä. Toivottavasti sinullakin selviävät vielä tämän viimeisen puristuksen!
VastaaPoistaMuratti viihtyy erinomaisesti eteisessä. Joinakin talvina siihen on tullut kirvoja mutta toistaiseksi en ole löytänyt yhtään. Ehkä syksyn pakkaskäsittelyn ansiosta. Uskon ainakin noiden kasvien selviävän, jotka ovat nyt hyvävointisia. Valoakin on koko ajan enemmän.
PoistaMurattisi näyttää todella upealle. Kokemukseni mukaan nuo kirjavalehtiset talvehtivat aina huonommin kuin täysin vihreät lajitoverinsa. Ja hyvälle näyttää rosmariinikin. Kauhun sekaisin tuntein luin sammalleimua kaivavista rusakoista. Meilläkään ei niin paljoa ole lunta ettei pienellä kaivamisella saisi tuota herkkua esille. Huh. Ilmeisesti pitää nyt käydä heittämässä muutama lapiollinen lunta suurimman tuppaan päälle. Komein kasvusto on tietenkin tarjolla lähinnä heti pihaan tullessa. - terkuin pienen pihan Tuija
VastaaPoistaTuo sama muratti on ollut minulla jo monta vuotta. Viime talven se vietti kellarissa, nyt oli eteisessäkin tilaa. Vihreän jättikokoisen muratin kaivoin maahan talveksi mutta se tuskin selviää siellä kun säät olivat mitä olivat.
PoistaSammalleimua syövät meillä sekä rusakot että myyrät. Nyt on parin talven jälkeen keväällä paljastunut sammalleimujen seasta ihan kunnon tunnelit mutta eipä syömingit paljoa sammalleimuja näytä haittaavan. Kun kerää irtonaisen oksasilpun keväällä pois, niin pian uusi kasvu peittää kaikki nelijalkaisten ahmattien tuhot. Meilläkin komeimmat sammalleimukasvustot ovat heti pihaantulossa ja varmaan siksi tietä pitkin liikkuvat rusakotkin löytävät ne ensimmäisenä. Olen ajatellut, että syökööt vaan sammalleimua kunhan jättävät arvokkaammat aarteeni rauhaan.
Muratti näyttää tosi hyvän ja elinvoimaisen näköiseltä. Hienoa, että olet saanut myös hopeaputouksen talvehtimaan. Pitäisi joskus itsekin kokeilla, mutta lopputulos taitaisi olla ihan eri, kuin sinulla.
VastaaPoistaMuratti onkin nyt hyvässä kunnossa. Pitää toivoa, ettei siihen tule kirvoja myöhemmin talvella. Hopeaputouksen talvettaminen on onnistunut minulla ennenkin eteisessä. Kokeile ihmeessä! Olihan sinullakin ihan hyvä talvetustila, jossa hopeaputous varmasti pärjäisi talven yli.
PoistaMuratti näyttää kyllä tosi hyvältä ja onneksi muitakin talvetettavia kasveja on hengissä. Ja rosmariini, vau. Kukkiiko se kesällä?
VastaaPoistaRosmariinilla on ollut jostain syystä tapana kukkia kevättalvella. Muistaakseni siinä ei ole ollut kesällä kukkia kertaakaan. Sillä on suomalaisiin oloihin hieman kummallinen käsitys sopivasta kukinta-aikataulusta.
PoistaTalvetettujen kasvien tilanne näyttää jostain menetyksistä huolimatta varsin hyvältä! Toivotaan tilanteen jatkuvan suotuisissa merkeissä kevääseen saakka.
VastaaPoistaOnneksi koivuangervo kestää loistavasti jänisten parturoinnin, mutta voisivat mokomat tehdä työn tarkemmin ja huolehtia pensaan sopivasta muodosta. Itse olen alkanut leikata koivuangervoja keväällä kauniiseen muotoon (jos jänikset eivät ole tehneet työtä kunnolla), sillä näin niistä tulee tosi kauniin tiivitä.
Näin on ja menetyksetkin ovat toistaiseksi johtuneet syksyn unohduksesta eikä itse talvettamisesta.
PoistaOlisin hyvin iloinen, jos jänikset alkaisivatkin parturoimaan pensaat suoraan toivottuun muotoon. Minä leikkaan koivuangervot sekä keväällä juuri ennen silmujen puhkeamista että keskikesällä. Keskikesän leikkuussa typistelen lähinnä liian pitkinä hapsottavia oksia ja tasaan aidan korkeutta. Vanhemmat puskat kasvavat aina nuorempia nopeammin ja jo viiden sentin madaltaminen saa aidan näyttämään paljon siistimmältä, vaikka nuoret puskat olisivat edelleen hieman matalampia. Voi olla, että tänä vuonna kaikki kasvavat jo yhtä nopeasti.
Hyvä tilanne sinulla talvetettavissa, ja eihän voi odottaakaan että ne olisivat mitenkään loistossaan talvella, riittää että niistä jonkin elonpilkahduksen havaitsee. Siitä se sitten lähtee kun kevät koittaa. Itselläni on talvetuksessa ihan keittiön ikkunalaudalla mustasilmäsusannaa ja maljaköynnöstä. Ne ovat vihreitä kun niillä on kasvilamppu apuna. Mielestäni talvetusta kannattaa aina kokeilla kun on paikka mihin mahtuu. Voi pahus niitä jäniksen ahnaita hampaita, ei voi mitenkään aidata koko puutarhaa. Olisipa ihanaa päästä luistimille, muttei taida uskaltaa. Jokohan uskaltaisi kävellä siemenhyllyä kohti vai pitäisikö kiertää kaukaa.. Päätös olla ostamatta enää mitään kun tärkeimmät on jo hankittu, on veteen piirretty viiva..
VastaaPoistaSe on totta. Kunhan vähän valon määrä lisääntyy, alkaa melkein kuolleenkin näköisestä versosta puskea vihreää esille. Ja olen samaa mieltä myös tuossa, että talvetusta kannattaa kokeilla aina vaikka vähän huonommissakin paikoissa. Kasvit ovat yllättävän sitkeitä.
PoistaMinä kävelin rohkeasti siemenhyllylle enkä lähtenyt sieltä tyhjin käsin pois. Toisen kaupan siemenhyllyltä ei vielä lähtenyt mitään mukaan mutta otin kyllä kuvan yhdestä siemenpussista ja jäin miettimään, löytyisikö sen sisällölle tilaa.
Murattisi on komea! Talvetus ei aina mene niin kuin haluaisi, mutta toivoa ei sovi menettää! Kärhössä on komea alku ja hyvä, että iso osa kasveista nukkuvat vielä talviuntaan. Minulla pelakuut ovat keittiön ja terapiahuoneen ikkunoilla, saa nähdä montako niistä on kesään mennessä vielä kunnossa, yleensä ei isoja tappioita tule.
VastaaPoistaJänikset ja kauriit meilläkin harrastavat tuota parturointia, opetusvideon niille ehkä voisi näyttää, kun leikkuutyö ei aina ole moitteetonta!
Luistelu on ihanaa, pariin vuoteen en jäälle ole mennyt - varon hieman noita tekopolviani ja lääkäri sanoi, että luistelu niin suksilla tai luistimilla ei oikein olisi hyväksi noille tekareille.
Tässä vaiheessa talvea onkin hyvä, jos mahdollisimman moni kasveista pysyy kiltisti talviunilla. Olen talvettanut joskus pelakuita melkein huoneenlämpöisen huoneen ikkunalla ja kyllä ne paremmin siellä viihtyivät kuin kellarissa. Nyt ei vain ole sellaisia tiloja tarjota enkä halunnut eteiseenkään kovin suurta kasvipaljoutta. On kellarissakin yleensä suurin osa peruspelakuista selvinnyt.
PoistaOnneksi meillä ei ole kauriita! Niiden työn jälki on vielä brutaalimpaa kuin jänisten. Opetusvideo olisi totisesti tarpeen.
Niin olen kuullut, että tekonivelet eivät oikein tykkäisi luisteluliikkeistä. Parempi jättää silloin luistelut muille. Minä en niin nauti luistelusta mutta muutaman kerran talvessa voi lasten kanssa käydä, jos jää on luisteltavassa kunnossa.