lauantai 14. syyskuuta 2019

Talvetatko kesäkukkia?

Meille on luvattu jo sen verran kylmiä öitä, että on aika miettiä kesäkukkien talvettamista. Monet talvettavat daalioita, verenpisaroita, pelargoneja sekä gladioluksia, mutta oletteko kokeilleet tyypillisesti siemenistä keväällä kasvatettavien tai valmiina taimina ostettavien kesäkukkien talvettamista? Minä olen testaillut ihan huvikseni joitakin vaihtelevalla menestyksellä ja ajattelin jakaa kokemuksiani teillekin.
Leijonankitoja maljakossa.
Leijonankita oli suorastaan naurettavan helppo talvetettava. Kaivoin syksyllä neljä leijonankitaa ruukkuun ja vein ne kellariin lokakuun puolenvälin tienoilla. Kolme leijonaa neljästä säilyi vihreinä kevääseen asti ja lähti hyvin kasvuun valoon ja lämpimämpään päästyään. Toin ne viileään eteiseen maaliskuussa ja kesäkuussa kaikki olivat puoli metriä korkeita, tuuheita ja kukkivia puskia. Otin niistä pitkin kevättä pistokkaita, jotka kukkivat heinäkuun lopulta alkaen. Tänä vuonna otan useampia talvehtimaan, sillä kookkaat yksilöt eivät edes huomanneet alkukesän kuivuutta ja niillä sai näyttävyyttä kukkapenkkeihin jo heti alkukesällä.
Kolme leijonankitaa riitti täyttämään neliömetrin alan kukkapenkistä. Pisimmät kukkavarretkin ovat metrin mittaisia. Nämä kolme kaunotarta olivat viime talven kellarissa ja sen verran vakuuttavasti kukoistivat koko kesän, että pääsivät uudelle kierrokselle.
Tässä muutama talvetetuista keväällä otettu pistokastaimi. Nämä ovat nyt suunnilleen samankokoisia kuin edellisen kuvan jätit viime syksynä. Laitoin samaan ruukkuun kaksi yksilöä, jotta saisin useamman yksilön mahtumaan kellariin. Jätin puolet leijonankidoista penkkiin kukkimaan syksyn iloksi.
Vähän piti pienentää talvetukseen meneviä leijonankitoja. Näistä onkin nyt enemmän iloa maljakossa kuin ulkona.
Jättiverbena talvehti eteisessä, sillä löysin sen taimen syksyn viimeisten myymättä jääneiden taimien joukosta rautakaupan seinustalta. Se oli niin pienessä ruukussa, että olisi varmasti kuivunut, jos olisin vienyt sen kellariin. Eteisessä se oli paremmin vahdittavissa. Sekin lähti keväällä helposti kasvuun ja siitä sai otettua monta pistokasta hyvissä ajoin juurtumaan. Tänä vuonna nostan kaikki kasvattamani jättiverbenat kellariin talvehtimaan.
Viime syksyn kaksivartisesta reppanasta tuli kesän aikana mukavan kokoinen puska. Halkaisija on 1,5m ja korkeutta vajaa 2m. Kannatti ehdottomasti talvettaa tämä.
Karjalanneito talvehti myös helposti kellarissa. Otin sen sisälle hallaöiden uhatessa, mutta muuten se sai olla ulkona muiden kesäkukkien kanssa kellariin vientiin asti. Leikkasin varret lyhyiksi ja karistin enimmät mullat juurakon ympäriltä. En tiedä, olisiko se ollut välttämätöntä, mutta halusin sen mahtuvan pienempään tilaan. Juurimöykky oli pienessä pahvilaatikossa tuoksumiekkaliljojen sipuleiden kanssa. Ruukutin sen maaliskuussa ja pian se lähtikin reippaasti kasvuun. Aion kokeilla tänä vuonna myös ruusuliisojen talvettamista samalla tyylillä.
Illan hämärtyessä otettu kuva karjalanneidosta. Kuva on elokuun lopulta, nyt neitokainen on selvästi kylmästä kärsineen näköinen eikä suostunut kuvattavaksi.
Kesä- ja syyskukkaistutuksissa käytetään usein murattia. Sellaisia ostin viime syksynä itsekin syysasetelmiin pilkkahinnalla ja lykkäsin ne pakkasten tultua kasvimaalle. Minulle oli yllätys, kun huomasin keväällä kirjavalehtisen muratin talvehtineen loistavasti puunlehtien ja lumen alla. Tiesin kyllä, että muratti saattaa talvehtia Etelä-Suomessa, mutta että kirjavalehtinen menisi mainiosti myös IV-vyöhykkeellä! Kokemuksesta rohkaistuneena istutan sekä vihreä- että kirjavalehtisen muratin talveksi maahan. Varmuuden vuoksi otin kuitenkin elokuun alussa molemmista juurtumaan pistokkaita, jotka talvetan eteisessä lankaköynnöksen ja jouluasetelman pikkuhavun kanssa.
Muratit ovat vielä toistaiseksi varjokujalla risupesässä, josta siirsin lankaköynnöksen ja jouluhavun harsolla suojattavien kasvien luokse patiolle. Voi olla, että käytän muratteja vielä etupihalla syysasetelmassa ennen kuin istutan ne maahan talvehtimaan.
Kerrottukukkaisen miljoonakellon olen saanut talvehtimaan pari vuotta eteisessä, mutta sen talvehtiminen on ollut vähän siinä ja siinä. Lumihiutale on talvehtinut paremmin, mutta se on mielestäni kauniimpi nuorena. Talvetettuna se tuntuu kaljuuntuvan tyveltä ja uusi kasvu keskittyy vain latvoihin (tai sitten en vain osannut hoitaa sitä). Kumpikin lähtee helposti pistokkaasta kasvamaan, joten keväällä kannattaakin ottaa niistä kaikki uudet versot pistokasmateriaaliksi ja viskata ränsistynyt emokasvi menemään tai kokeilla, tekisikö se tyveltä uutta kasvua matalaksi leikkaamalla. Tänä vuonna en kasvattanut kumpaakaan, joten niitä ei ole tulossa talvetukseen.
Syyssyrikkä pääsee kellariin viettämään talvea. Uusia kukintoja on vielä tulossa vaikka miten paljon, joten toivoisin pitkää, lauhaa syksyä.
Hangen alla on joka vuosi talvehtinut myös gladiolusten ja tuoksumiekkaliljojen pikkusipuleita, joita en ole viitsinyt kerätä talteen. Ne ovat paljastuneet keväällä kasvuun lähdettyään. Kesällä rusakko parturoi puolet tuoksumiekkaliljoistani viiden sentin sängelle, joten päätin tehdä niillä pienen kokeen: peitän ne paksulla kerroksella puunlehtiä ja jätän talveksi maahan. Ne eivät kuitenkaan ehtineet kasvattaa sipuliaan niin suureksi, jotta maksaisi vaivaa talvettaa niitä kellarissa ja esikasvatella keväällä. Talvetan mieluummin ne yksilöt, jotka säästyivät rusakolta.
Olen tullut siihen tulokseen, että tämä 'Passos' on maassa talvehtineesta pikkusipulista peräisin. Kasvatin nimittäin viime vuonna tuoksumiekkaliljoja samassa kohdassa, jossa minulla oli edellisenä vuonna muutama 'Passos'. En nostanut niitä toissa syksynä ollenkaan kellariin, joten eihän jäljelle jää muuta mahdollisuutta kuin että maassa talvehtinut sipuli pääsi viime syksynä tuoksumiekkaliljojen mukana kellariin.
Olen miettinyt myös sitä, onnistuisiko kellarissa talvetettavien juurakoiden ja mukuloiden talvetus maassa, jos peittäisi ne ja niitä ympäröivän alueen reilusti puunlehdillä, laittaisi päälle styrox-levyn ja paketoisi koko komeuden tiheäsilmäisellä metalliverkolla, etteivät hiiret tekisi sinne pesiä? Talven aikana päälle voisi lapioida paksulti lunta, jotta maa pysyisi sulana. Voisi olla kokeilemisen arvoinen konsti niille, joilla ei ole muuta talvetuspaikkaa kasveille.
En ole löytänyt mitään mainintaa siitä, voisiko purppurarevonhäntää talvettaa tai onko se kotiseuduillaan yksi- vai monivuotinen. Nostin muiden kasvien taakse piiloon jääneet kolme reposta ruukkuun ja kokeilen niillä talvetusta.
Purppurarevonhännän, tavallisen verbenan ja hopeaputouksen talvetusta kokeilen tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Onko kukaan teistä kokeillut talvettaa niitä? Millaisella menestyksellä ja minkälaisissa olosuhteissa?
Heinäkuun lopulla pelargonien juurelta ryöppysi verbena näin kauniisti. Se päätti lopettaa kukinnan kuin seinään elo-syyskuun vaihteessa, joten joudumme tyytymään vanhaan kuvaan. Toivottavasti talvetus onnistuu hyvin, sillä verbenasta ja syysyrikästä voisi tulla kivan näköinen istutus patiolle ensi kesäksi.
Olisi mukava myös kuulla, onko teillä listan jatkoksi muita yleensä yksivuotisina pidettyjä kasveja, joita olette hyvällä menestyksellä talvettaneet? Leppoisaa lauantai-iltaa!

32 kommenttia:

  1. Hirmu vähän olen yksivuotisia talvettanut, koska en oikeastaan harrasta niitä juuri lainkaan, kun en tee kesäkukkaistutuksia. Jättiverbenaa ja daalioita olen joskus yrittänyt talvettaa parillakin eri metodilla, siinä onnistumatta. Niin myös suklaakosmosta. Luin joskus vanhasta suomalaisesta puutarhakirjasta, että näitä voisi kaivaa isoon kuoppaan maahan routarajan alapuolelle ja talvettaa niin. Muistaakseni kokeilin sitä suklaakosmoksen kohdalla, siinä onnistumatta :-D Joten ei parane mitään ohjeita täällä jaella!
    Pelargonit, verenpisarat, kriinumit sun muut tavalliset mulla onkin oikeastaan huonekasveja, samoin maljaköynnös. Vien ne vain kesäksi ulkoilemaan ja sitten taas syksyllä sisään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maahan kaivamisessa varmaan riippuu syksystä ja talvesta, kuinka talvettaminen onnistuu. Kovin sateinen syksy tai lumeton talvi ei varmasti tee hyvää talvehtiville juurakoille. Mutta tuo vanhoista puutarhakirjoista löytynyt maahankaivamiskonsti kertoo mielestäni sen, että talvettaminen voisi onnistua myös lehdillä ja styroxilla peiteltynä. Siinä olisi sekin etu, ettei seuraavana keväänä tarvitsisi kaivella juurakoita esille, vaan riittäisi kun poistaisi peitteet päältä ja antaisi niiden lähteä omine aikoineen kasvuun. Sillä ehdolla tietysti, että haluaa kasvattaa niitä samalla kohdalla seuraavanakin vuonna :D

      Poista
  2. Talvetan melko vähän. Daaliat, sinisarja, pelargoniat, sorvarinlaakerin ja gladiolukset kuuluvat lähinnä näihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kattava lista on sinullakin. Minä talvetan myös nuo "tavallisimmat", joten tänäkin vuonna tulee olemaan kellarissa ja eteisessä ahdasta.

      Poista
  3. Minulla ei ole varsinaista kellaria. Keittiössä on luukku lattiassa tekniseen tilaan, jossa on maalämpöpumppu. En ole kokeillut siellä talvettaa mitään, koska lämpöä saattaa maalämpöpumpun vuoksi olla liikaa. Tosin nyt mietin ettei siinä kyllä mitään häviä, jos kokeeksi laittaa sinne jättiverbenan juurakot. Kiinnostaisi tietää kuinka lämmin eteisesi on? Minulla on pelargoniat talvene eteisessä.
    Nyt ajattelin siirtää ostamani verililjapuun sisälle, sillä ystäväni kertoi talvettaneensa sen olohuoneessaan kerrostalossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, ei siinä mitään menetä, jos kokeilee. Meillä pidetään eteisessä talvipakkasten aikaan lämpötila 5-10 asteen välillä, eli se on aika hyvä paikka valossa talvetettaville. Aurinkoisella säällä tai lauhalla kelillä lämpötila saattaa välillä noustakin, mutta sitten käännetään lämpöpatteria pienemmälle.

      Poista
  4. Talvetan pelaguista tärkeimmät huonelämmössä työhuoneen ikkunalla. Daaliat nostan maasta ja ruukuista, putsaan niistä mullat ja laitan pahvilaatikkoon kellariin. Lisään vähän turvetta, jos sellaista sattuu olemaan. Samoin teen begonioiden mukuloille (mm. karjalanneito) ja niiden suhteen olen onnistunut säilyttämään samat mukulat jo vuosia. Kellarissa talvehtivat myös ruostekukka, lukinliljan ja tuoksumiekkaliljan sipulit. Sipulitkin nostan ruukuista ja putsaan suurimmat mullat ja hyvin ovat pärjänneet. Verenpisaroiden kanssa on ollut ongelmia, sillä autotalli on niille liian kylmä (ei lämmitystä ja kovimmilla pakkasilla lämpö putoaa miinukselle). Kellari on taasen turhan lämmin (+14) ja pimeä. Mielestäni kaikenlaisia kikkoja kannattaa kokeilla. Siinä oppii näkemään, mikä toimii ja mikä ei. Maahan kaivaminen ei täällä oikein tahdo toimia, kun maa on usein vuodenvaihteeseen saakka paljas, märkä ja vaihtelevasti sulaa ja jäätyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitettävän paljon on sinullakin talvetettavia. Minä onnistuin talvettamaan kerrostalossa verenpisaran makuuhuoneen ikkunalla. Vedin ikkunaverhot niin, että kasvit jäivät verhon ja ikkunan väliin ja saivat muutaman asteen viileämmät olot mitä huoneen puolelle jäi. Yllättävän hyvin pärjäsivät talven yli, vaikka lämpötila oli lähemmäs 15 astetta eikä valoakaan ison parvekkeen takia länsi-ikkunalle kovin paljoa tullut. Ehkä maassa talvettaminen toimiikin paremmin mantereisessa ilmastossa ja Pohjois-Suomessa kuin pitkien, kosteiden syksyjen rannikkoseuduilla. Täällä maa jäätyy yleensä loka-marraskuun vaihteen tienoilla eikä välttämättä enää sula ennen kevättä.

      Poista
  5. Olen mesestyksekkäästi talvettanut jalohortensioita ja daaliotakin. Nyt pitäisi kokeilla talvettaa suklaakosmos. Pelargoniat aion myös ottaa sisälle talvisäilöön. Muiden lajien suhteen on vielä katsottava, miten intoa riittää. Sinä olet ollut ihailtavan viitseliäs!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuullut, että suklaakosmos on haasteellinen talvetettava. Onnea yrityksellesi! Ajattelin vähentää talvetettavien avulla kevään siemenkasvatuksia. Viime keväänä niitä taisi olla muutama (kymmentä) purkkia liikaa... Tässä postauksessa oli vain nämä erikoisemmat talvetettavat, lisäksi talvetukseen on tulossa pari pientä ruukkua ja 5 parvekelaatikollista pelakuita, daalia, sinisarja, pasuunakukka, hortensia ja pari pientä kärhöä. Apinankukan sentään ajattelin viskata menemään.

      Poista
  6. Daaliat, pelakuut, muratit ja runkoruusut talvetan kellarissa, siellä alkaa olla joka vuosi enemmän ja enemmän ahdasta, koska jakotaimia tulee joka vuosi lisää. Mutta sulkaakosmos ei onnistunut,ehkä kuivui liikaa, kun en useinkaan käy kellarissa kastelemassa siellä olevia. Tuo leijonankidan talvettaminen kiinnostaa, vaikka hyvin olen saanut ne siemenestäkin kasvatettua. Heinät ja punalehtiset apilat olen talvettanut maassa, turvetta ja kuivia lehtiä päälle ja sieltä ovat keväällä nousseet sen verran, että ovat hengissä. Siirrän heinät ruukkuihin keväällä, ja pian on kasvu taas vauhdissa. Aina kannattaa kokeilla ja hyvä, kun joku antaa vinkkejä onnistumisistaan! Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko kokeillut muratin talvettamista maassa? Jos se meillä onnistuu, niin luulisi teilläkin. Siinä vapautuisi talvetustilaa muille. Et ole ensimmäinen suklaakosmoksen talvettamisessa epäonnistunut. Leijonankidan talvetus kannattaa ehdottomasti, olivat ne niin näyttäviä jo heti alkukesästä verrattuna siemenistä ksvatettuihin taimiin. Alkukesän hoitokin on helpompaa, kun eivät ole heti ensimmäisen aurinkoisen päivän tullen kuivuuteen kuolemassa. Kiitos! Mukavaa alkavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  7. Muratit meillä talvehtivat ulkona maassa. Jättiverbenan talvetan, jos muistan. Pelakat pääsevät ikkunalaudoille. Osa autotalliin ja loput ihan sisälle. Sinulla onkin paljon talvetuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä on talvettaa, kun on sopivat talvetustilat. Tästä listasta puuttuivat vielä kaikki pelakuut, verenpisarat, pasuunakukka, sinisarja, daalia, hortensia ja pari pientä kärhöä :D

      Poista
  8. Talvetan pelakuut, verenpisarat, sinisarjan, hortensian, onnenapilat. Joskus on onnistunut myös keijunmekon ja vaulan talvetus. Talvetettavien kokeilu on mukavaa. Minä aion kokeilla lääkärinkukan talvetusta.
    Kaunis leijonankitakimppu! Pitäisikin kerätä kesäkukkakimppuja sisälle ennen pakkasia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitettävä lista on sinullakin talvetettavia. Minä olen talvettanut keijunmekkoa viileässä asuinhuoneessa. Onnistui, mutta roskaa tuli kyllä hirmuisen paljon, vaikka lyhensin versoja ennen sisälle tuomista. Yöpakkasten saapumisessa parasta on kimppujen kerääminen.

      Poista
  9. Pelargoniat olen onnistunut talvettamaan sisällä. Kukkapenkissä puolestaan muraatti on mennyt jo parikin talvea. Joskus vuosia sitten leijonankita sekä ruostekukka talvehtivat ihan ulkona penkissä ja lähtivät keväällä kasvuun. Tänä syksynä tuon verililjapuun sisälle muutaman pelakuun kanssa. Mukavia kokeiluja nämä tällaiset ja onnistuessaan palkitsevia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lauhana talvena varmasti monikin kesäkukka talvehtii myös ulkona hangen suojissa. Toissa talvi oli täällä sellainen, että pysyvät lumet satoivat sulaan maahan ja sitä lunta olikin sitten ihan valtavasti. Siinä olisi ollut kesäkukkienkin hyvä talvehtia, mutta eipä tullut silloin mieleen. Minusta kannattaa aina kokeilla, voihan ne talven aikana kuolleet viskata sitten keväällä menemään ja talvetuksen onnistuessa saa isot taimet seuraavaksi kesäksi.

      Poista
  10. Tässä edellä on jo pitkä lista talvetuksista, joita muutamia myös itse harrastan. Mukuloita ja sipuleita on kätevää viedä talven yli. Eniten hyötyä syntyy tietysti siemenistä kasvatettavien kanssa. Jättiverbenoiden kukinnan saa paljon aikaisemmaksi talvetetun kasvin avulla. Leijonankidat houkuttavat - niitä voisi ensi kesänä kasvattaa ja sitten viedä talven yli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jättiverbenan siemenkasvatus varsinkin on niin hidasta ja tarkkaa puuhaa, että talvettamalla säästää hermoja ja aikaa todella paljon. Kukinta alkoi tuolla talvetetulla yksilöllä jo kesäkuun lopulla. Leijonankidat kasvavat suht nopeasti siemenistäkin, mutta kyllähän nämä talvetetut ovat vähintään tuplasti siemenestä kasvatettujen kokoisia ja aloittivat kukinnan suunnilleen kuukautta aiemmin. Suurin ero tuli alkukesän hoidon tarpeessa: pienet taimet vaativat kastelua ja varjostamista kesäkuun alun kuivuudessa ja kuumuudessa, talvetetut pärjäsivät omillaan ja alkoivat pian maahan istuttamisen jälkeen kukkia.

      Poista
  11. Mie talavetan daaliat, verbebat, arat vaahterat, ladioluksen ja ruostekukan kellarissa. Sipulit otan ruukuista pois ja puhistan kuten daaliankin. Meillähän ei tiällä Rannanpihassa oo kellarii vaan maatilalla iso perunakellari. Siellä ovat hyvin säilyneet. Tiällä viileessä varastossa talavetan pelakuut, sinisarjat ja muut säilytettävät. Talavella viitisen astetta on lämmintä ja kaks ikkunoo on valoa tuomassa. Pittääpä kokkeilla noittenkin leijonkitojen talavetusta, kokkeilen tzinnioitakin ja asteritkin piäsöö kokkeiluun. Innostuin tästä siun postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinullakin on pitkä lista talvetettavia. Hauska kuulla, että onnistuin innostamaan! Saamme varmasti ensi keväänä kuulla, kuinka kokeilusi onnistuivat. Pidetään peukut pystyssä :)

      Poista
  12. Talvetan aika paljon kaikenlaista. Puuvartisista neidonhiuspuu ja syrikät ovatkin valmiiksi ruukuissa, chileistä ainakin osa menee kuistille talveksi. Tärkeimmät pelargonit ovat ympäri vuoden kuistilla, markettikukkien suhteen pitää vähän katsoa, mikä mahtuu mukaan ja mikä ei. Muratit ja lankaköynnökset kuuluvat samaan sakkiin. Mielelläni talvettaisin ihan kaiken mahdollisen, mutta tila ei vain riitä! Juurakoista daaliat kaivan talteen, tuoksumiekkaliljat ja ruostekukat päätän myöhemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kattava kokoelma talvetettavia on sinullakin. Tilanpuute on pahin ongelma talvettamisessa. Minä en edes muistanut, että chilin voisi myös talvettaa. Tila ei kyllä saata riittää enää sille... Valintoja on joskus tehtävä.

      Poista
  13. Kiinnostavia talvetuskokeiluja! Tuota verbenan talvetusta haluaisin vielä joskus kokeilla. Tärkeimmät talvetettavani ovat sinisarjat ja daaliat. Jos olisi enemmän tilaa, talvettaisin varmasti muitakin kasveja:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile ihmeessä! Tilanpuute taitaa vaivata aina, olipa sitä miten paljon tahansa käytettävissä :D

      Poista
  14. Tässä oli paljon hyödyllistä asiaa, kiitos kun jaoit kokemuksesi! Meillä on todella huonosti talvetustilaa. Kellaria ei ole ja varastot ovat kaikki lämpimiä, joten talvettaminen on hyvin vähäistä omalla kohdallani. Tänä vuonna ajattelin kuitenkin kokeilla daalioiden talvetusta, katsotaan onnistuuko se. Mukavaa uutta viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä! Kannattaa ehkä kokeilla jollain kesäkukalla maassa talvettamista, jos ei muuten saa talvetettua. Eihän siinä mitään menetä :) Mukavaa viikkoa!

      Poista
  15. olipa mielenkiintoinen postaus, kiitos siitä Minna:)) olen lisännyt viime vuosina talvetettavien kasvien määrää ja nyt taas viime syksynä ja tulevanakin aion jättää useimmat kasupaikoilleen talvisuojauksen alle. esim laventelit talvetin ensimmäisinä vuosina, nyt menestynee jo pari talvea ulkona havujen alla hyvin. runkoruusut vien valjashuoneeseen, kuten osan pelakoistakin. aiemmin talvetin myös ruukussa kasvavaa köynnösruusua, nyt keväällä istutin sen maahan ja en aio enää nostaa ruukuun kasvamaan. pienet muratit tuon sisälle talveksi. komeamaksaruoja otan leikoiksi ja kun juuret ovat kehittyneet istutan sisälle ruukkuihin. tavallaanhan siinä ei ole kyse talvettamisesta, vaan lisään niitä tällä helpolla tavalla. viime viikolla ostin Katsuran, olen ajatellut talvettaa ainakin nyt ekana talvena sen viileässä autotallissa. galdioluksen sipulit nostan kunhan ryhdyn istuttamaan sipuleja. onpa kovin sumuinen aamu, vielä hetken saan odottaa aamun valkenemista, ennen kuin alan sytyttämään tulia väripatojeni alle.
    oikein mukavaa viikkoa Sinulle:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä! Komeamaksaruohon lisääminen leikkokukista onkin näppärää. Niitä ei muuten välttämättä tarvise edes pitää talvea sisällä, jos maa on vielä sulaa siinä vaiheessa kun juuret ovat kehittyneet. Minulla ei ollut pari vuotta sitten tarvetta lisätä komeamaksaruohoja, joten viskasin pienet juuret maljakossa kehittäneet maksaruohot siltään kukkapenkkiin katteeksi. Keväällä pari lähti nätisti kasvuun. Minä nostan gladiolukset ja daalian sitten kun pakkanen on vienyt varret. Täälläkin oli sumua aamulla. Kiitos, oikein mukavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  16. Paljon on talvetettavia sinullakin! Itse lisään tuohon listaan vielä banaanin, jonka talvetusta kokeilen ekaa kertaa ja oliivin toin juuri sisälle. Kellaria kokeilen tänä vuonna myös ensimmäistä kertaa murateille ja verbanoille. Pelakuut menee pimeään autotalliin, ovat siellä talvehtineet jo monta vuotta. Kasteletko kellarissa olevia lainkaan talven aikana? Eilen meinasi kyllä tulla kiire pelastaa kukkia, etteivät jäädy tähän yöhön! Miten se tuo talven tulo aina yllättääkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime yö olikin hurjan kylmä! Syksy tuli tänä vuonna ihan rytinällä ja hyvissä ajoin. Aivan liian aikaisin! Käyn tarkistamassa kellarissa talvehtivat parin-kolmen viikon välein ja lorautan tarvittaessa pikkutilkan vettä tai laitan lunta ruukun pinnalle. Mieluummin pidän kasvit pikkuisen liian kuivina kuin liian märkinä. Vielä en ole vienyt kasveja kellariin, vaan odotan, josko tulisi lämpimämpi jakso ja saisivat olla vielä hetken ulkona. Tsemppiä banaanille ja oliiville!

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!