maanantai 19. marraskuuta 2018

Pirteä keltainen

Värisarja saa jatkoa keltaisista kukista. Keltainen ei kuulu lempiväreihini, mutta silti keltaisia kukkia on minulla aika paljon. Suurin osa on äidiltäni tulleita jakotaimia, osa muilta tuttavilta ja yhden olen itse ostanut. Keltaisena kukkivalla kasvilla pitää olla jokin hyvä ominaisuus, jotta se saa luvan asettua kukkapenkkeihini. Kerron samalla kunkin kasvin valttikortin.
Kullankeltainen esikkoristeymä kevätkaihonkukkien kaverina.
Aikaisin keväällä suhtaudun keltaiseenkin väriin myönteisemmin kuin myöhemmin kesällä. Kun maa on vielä paljas, karun näköinen ja uusi kasvu vasta aluillaan, tuo keltainen väri kaivattua pirteyttä pitkän talven jälkeen ja tietenkin ruokaa kimalaisille, mehiläisille ja perhosille. Esikot hehkuvat varjopenkissä, krookukset keltaisessa nurkassa ja 'Tete a tete' -narsissit takanurkassa.
Tämä kevätesikon hailakan keltainen sävy on eniten mieleeni keltaisen sävyistä.
'Golden Yellow' -krookuksia keltaisessa nurkassa.
Pikkuiset 'Tête à tête' narsissit.
Kevätvuohenjuuren kelpuutin jopa niinkin näkösälle kuin kärhökaari-penkkiin sen vuoksi, kun sen sanottiin olevan hyvä perhoskasvi. Höpönlöpön sanon minä; yhtään perhosta en ole koskaan meillä kevätvuohenjuuressa nähnyt! Kasvi saikin lähtöpassit tuoksuvatukosta raivattuun kivikkorinteeseen. Ihan kokonaan en siitä halua luopua, sillä se näyttää olevan varma kukkija ja vihertää aikaisin. Lisäksi sen tummanvihreä lehdistö on hyvän näköinen koko kesän ja lehdet kestävät pitkään leikkovihreinäkin.
Näyttävä ja pitkäkestoinen kukinta sekä helppohoitoisuus ovat myös kevätvuohenjuuren valttikortteja.
Keltamaksaruohoa kasvoi tontillamme "nurmikon" seassa, mistä otin sitä pikkuisen talteen ja istutin kivikkorinteeseen ja etupihan kiveyksen väleihin. Se vihertää aikaisin, kukkii komeasti ilman mitään hoitoa ja viihtyy olemattomassa kasvualustassa. Pintajuurisena se on helppo kitkeä pois sitten kun kyllästyn siihen. Kivikkorinteessä on myös äidiltäni saatu kamtsatkanmaksaruoho ja sen juurelle salaa livahtanut kultamaksaruoho. Ehkä jossain vaiheessa nämä kaikki keltaiset maksaruohot joutuvat väistymään muiden kasvien tieltä, mutta olkoot niin kauan kuin en tarvitse lisätilaa mieluisammille kivikkokasveille.
Keltamaksaruoho on kasvi, joka selviäisi varmasti mistä tahansa. Kasvualustana näillä on pelkkää hiekkaa ja kiviä.
Kamtsatkanmaksaruoho lopettelee kukintaa, kun kultamaksaruoho sen juurella vasta aloittaa. Saavat minun puolestani kasvaa yhdessä.
Vanhanajan keltapäivänliljaa sain äidiltäni isoina puskina. Tein niille ihan oman penkin kuistin nurkkaan, jossa ne saavat olla ihan omassa rauhassaan. Punaista talon seinää vasten ne tulevat edukseen eivätkä riitele hempeiden sävyjen kanssa muualla. Kaikki päivänliljat eivät tuoksu, mutta tämän ihana tuoksu leijailee tyynellä säällä monen metrin päähän.
Keltainen nurkka, kun päivänliljat ovat parhaassa kukassaan.
Päivänlilja 'Stella d'Oro' on oma hankintani. Sillä on kaunis kasvutapa ja se sopii matalana kauniisti aurinkopenkin ja kivikkorinteen rajamaille. Stellan valttikorttina on myös todella pitkä kukinta-aika: kesäkuusta pakkasiin asti.
Päivänlilja 'Stella d'Oro' pitää lehtensä terhakkaammin pystyssä kuin monet isommat päivänliljat.
Värisarja jatkuu inhokkivärilläni eli oranssilla. Varoitan jo etukäteen, että se ei tule olemaan pitkä postaus. Edellisen postauksen valkoisista kukista voitte lukea täältä. Aurinkoisen pirteää alkuviikkoa!

22 kommenttia:

  1. Minustakin on kiva, kun puutarhassa on keltaisiakin kukkia. Monet noista on tuttuja minullekin ja useimpia löytyy meiltäkin. Pidän myös keltaisista liljoista. Mukavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltaiselle on aikansa ja paikkansa, ihan joka kohtaan se ei ainakaan meillä sovi. Keltaiset liljatkin ovat kauniita. Kiitos, mukavaa viikkoa myös sinulle!

      Poista
  2. Keltainen ei ole minunkaan värini. Tykkään keltaisista kukista puutarhassa keväällä ja syksyllä. Keltainen päivänlilja on poikkeus, siinä on niin ihana tuoksu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri rupesin miettimään, että miten meille ei ole eksynyt yhtään syksyllä kukkivaa keltaista kasvia. Sitten tajusin, että postauksestahan unohtui kokonaan pensahanhikki 'Goldfinger'. Hups! :D Keltapäivänliljassa on todella ihana tuoksu. Sitä on käytävä haistelemassa joka päivä kukinta-aikaan.

      Poista
  3. Ihania keltaisia kaunottaria <3 Itse en pitänyt ennen keltaisista kukista, mutta hankin niitä puutarhaan, koska HerraMies rakastaa keltaista. Sittemmin olen itsekin siihen tykästynyt <3

    VastaaPoista
  4. Tosi hyvä postaus, tämä välisarja on kiva idea!! Minulla on keltaisen suhteen hyvin samoja ajatuksia. Keväällä se sopii monen pihani kevätkukkijan kaveriksi sopivissa määrin ja piristää tosiaan talven jälkeen. Syksyn perennoissa on myös mieluisia keltaisia kukkijoita. Hankin syksyn alennusmyynneistä keltaista päivänliljaa uuteen perennapenkkiin, jännittävää nähdä, miltä se näyttää. Toivoisin, että lehdet pysyisivät pystyssä, sillä lehdistö oli yksi peruste valintaani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meillä ei syksylläkään puutarhassa keltainen väri juhli. Äsken tajusin, että postauksesta unohtui keltainen 'Goldfinger'-pensashanhikki kokonaan, mutta keltaisia perennoja, kuten nauhuksia, meiltä ei löydy. Päivänliljoista moni taivuttaa lehtensä latvoista alaspäin, toivottavasti olet löytänyt ryhdikkäänä pysyvät lajikkeet. 'Stella d'Oroa' voin itse suositella, jos on tarvetta matalammalle, noin 30-senttiselle päivänliljalle.

      Poista
  5. Minäkin alan vasta nyt syttyä keltaisille kukille. Tuo kevätesikkojesi hailean keltainen on tosi kaunis. Samaten minulla on japaninunikkoa, jossa on jännän haalea sävy. Suikeroalpin ja rönsyansikan keltaisia kukkia en kaipaisi yhtään, mutta maanpeittona ne hoitavat hommansa. Keväällä keltaiset narsissit ja krookukset piristävät ihanasti pihaa. Kiva tämä väripostaussarja. Innolla odotan oranssia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aa, rönsyansikkakin näemmä unohtui postauksesta :D Se ei kyllä viime kesänä oikein kukkinut, kun kärsi pihdan juurella kuivuudesta niin pahasti. Minä pidän noista kevätesikoista paljon. Haalean keltainen väri on kaunis ja se on paljon helpompi yhdistää muihin väreihin kuin se "tavallinen" keltainen. Pahoin pelkään, että joudut pettymään oranssin kohdalla: se väri on melkein kuollut sukupuuttoon meidän pihalta :D

      Poista
  6. Ihan kauniitahan nuo sinun keltaisesi ovat. Minulla ei paljon keltaista ole. Nauhuksia, maksaruoho ja Tervolan hanhikki ovat, ei muista. Aah ja kerrottu narsissi, tulppaanien seassa saattaa olla joku keltainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovathan ne kauniita. Varsinkin jos pitää keltaisesta väristä. En minäkään sitä vihaa, mutta hieman karsastan :)

      Poista
  7. Mistä mahtaa johtua tuo, että niin monet eivät ole ihastuneita keltaiseen väriin!? Sitä pitäisi pohtia ajan kanssa. Sinun keltaiset kukkasi näyttävät virkistäviltä ja kauniilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa-a... itselleni ainakin voikukka ja leskenlehti ovat sellaisia riesoja, että kaikki niitä muistuttavat kasvit nostattavat melkein puistatuksen väreitä. Ja epämieluisin keltaisen sävy minulle onkin juuri se kirkas voikukankeltainen, jollaisia suurin osa keltaisista kasveista on. Muutkin oikein räikeät värit tai väriyhdistelmät eivät oikein ole mieleeni. Makuja on monia ja ymmärrän kyllä hyvin niitäkin, jotka rakastavat keltaista tai räikeitä värejä muutenkin :)

      Poista
  8. Keltaiset kukkijat ovat ihan paikallaan puutarhassa, vaikka ne eivät varsinaisia ykköslempikukkiani olekaan. Jotain jäisi puuttumaan puutarhasta, jollei niitä olisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltainen on piristävä väri ja tuo myös kontrastia muiden värien sekaan. En usko, että minultakaan kaikki keltaiset kasvit häviävät, vaikken keltaista väriä rakastakaan.

      Poista
  9. Keltainen ei ole myöskään minun lempivärini. Silti minullakin on keltamaksaruohoa ja valtikkanauuksia, molemmat keltaisia ja ihan kivoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä näkee, että inhokkiväriäänkin voi sietää, jos kasvi on muuten mieluisa tai sillä on muita hyviä ominaisuuksia.

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Niin minustakin. Kannattaa näemmä antaa esikoiden risteytyä vapaasti keskenään, niin saattaa tulla vaikka mitä ihanuuksia vastaan.

      Poista
  11. Keltainen ei kuulu minunkaan suosikkiväreihini, mutta siitä huolimatta rakastan esimerkiksi auringonkukkia yli kaiken. Niitä on pakko olla joka kesä :) Meiltä löytyy myös kelta- ja kamtsatkanruohoa sekä keltaista päivänliljaa. Ja keltaisia krookuksia. Ja valtikkanauhusta, johon olen aivan hullaantunut. Aika paljon keltaista siis kaikesta huolimatta, enkä mistään niistä ole halukas luopumaan. Ehkä minun täytyy pohtia uudelleen mielipidettäni keltaisesta väristä :D
    Mukavaa viikkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltainen ei ilmiselvästi ole ainakaan inhokkivärisi :D Kiitos! Mukavaa viikkoa sinullekin!

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!